Etelä-Savo haluaa vakiinnuttaa tutkimusrahoituksen

Copyright: Tommi Lempinen

Nykyinen tutkimus- ja korkeakoulupolitiikka ei huomioi maaseutuvaltaisen, ohuen osaamisen Etelä-Savon erityispiirteitä, joten merkittäviäkään aloitteita ei ole helppoa saada läpi. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntajohtaja Hannu Vesa. Hänestä kehittämistyötä joudutaan tekemään melkoisessa aallokossa, vaikka markkinavoimat ja yhteiskunnalliset voimat puhaltavatkin nyt hivenen takavuosia suotuisampaan suuntaan. Avainkysymyksenä hän pitää Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnan vakiinnuttamista valtion budjettirahoituksen osaksi.

Vuosituhannen alussa maakuntajohtaja Vesa luonnehti Etelä-Savoa proomuksi, jota työntää mopon moottori. Maakunta on saanut 90-luvun puolivälistä EU:n aluekehittämispanoksia rakennerahastojen ns. kuutosohjelmasta ja nyt meneillään oleva Ttä-Suomen tavoite 1 -ohjelma alkaa siintää lopuillaan. EU-rahoin on navistettu maakunnan osaamista, mutta "tahdonvaraista" kehittämistyötä on maakuntajohtajan mielestä paljon jäljellä. Monen hankevaroin aloitetun uuden toiminnon perusrahoitus pitäisi saada vakinaistettua osaksi valtion budjettia. Tämän maakuntajohtaja haluaakin nostaa keskeiseksi ongelmaksi.


MAMK:lla on poikkeuksellisen suuri merkitys


Alueella toimivat korkeakouluyksiköt ovat kehittäneet rakennerahastokaudella uusia ns. maisteriohjelmia. Vaikka korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa, Hannu Vesa näkee akateemisella aikuiskoulutuksella suuren merkityksen Etelä-Savon seutukunnilla, koska koulutustaso on maakunnassa alhaisempi kuin muualla.


Akateemiseen aikuiskoulutukseen panostetaan


Etelä-Savossa on viime vuodet uskottu verkostomalliseen tiedepuistomalliin. Maakuntajohtaja Vesa harmittelee, etteivät seutukuntien toimijat ole onnistuneet "panemaan kaikkia munia yhteen koriin". Mikkelissä toimivat korkeakoulujen yksiköt tiivistävät parhaillaan yhteistyötään Mikkelin yliopistokeskuksen alle. Keskeiseksi kysymykseksi on nostettu seinien rakentaminen uudelle toiminnolle. Maakuntahallitus puolestaan on listannut viisi toteutettavaa korkeakouluhanketta ennen yliopistokeskuksen rakennusta. Samaan aikaan niin päättäjät kuin kansalaiset käyvät keskustelua yliopistokeskuksen sijoittamisesta Mikkelin ammattikorkeakoulun pääkampukselle.


Ammattilaispiireissä pidetään perusteltuna kampuksen kokoamista MAMK:n ympärille


Maakuntaliiton perinteisiin tehtäviin kuulunut seutukaavoitus on jäämässä historiaan. Seutukaavan korvaa 2007 maakuntakaava, joka ohjaa kaavoitusta kunnissa. Tavoitteena on, että viranomaiset edistävät kaavan toteutumista. Maakuntajohtaja pitää maakunnan tärkeimpänä voimavarana koskematonta luontoa, ja uskoo, että erilaiset intressit voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa pidettävien laajojen kuulemisten aikana.


Ammattikaavoittajat puolustavat pitkän välin intressejä


Hannu Vesa. Copyright: Tommi Lempinen

Etelä-Savon seutukunnat ovat mukana Leader+- ja Pomo + -ohjelmissa. Maakuntajohtaja näkee, että etenkin Leader-hankkeissa on ollut mahdollisuuksia kehittämistyöhön, koska siitä rahoituksella on voitu tukea myös mikroyritystoimintaa. Oleellista maaseudun kehittämisessä on kuitenkin ollut kylien elämän paraneminen ja muuttuminen houkuttelevammaksi. Maakuntaliiton aloitteesta laajakaistayhteydet ulotetaan vuoden 2005 loppuun mennessä koko maakuntaan. Vaikkei laajakaistojen todellista merkitystä voida kuin arvailla, maakuntajohtajan mielestä toimivat yhteydet on oltava jo siksi, että tietoyhteiskuntaan on voitava kaikkien osallistua.


Tietoyhteiskunta on haaste Etelä-Savossa


Väestökatoisten eteläsavolaisten kuntien talous on ollut pitkään pohjamudissa. Maakuntajohtaja näkee väestökadon pohjimmaisena syynä elinkeinojen tilanteen. Vaikka kuntien keskustaajamista löytyisi edullisia asumisvaihtoehtoja, hän varmistaisi tulijoille ensin toimeentulon. Aluekehityksen kannalta hän pitää lupaavana selvitysmies Esko Riepulan ehdotusta, että aluekehittämisrahat olisivat jatkossa yhdessä potissa eivätkä hajallaan eri ministeriöissä.


Ehdotus on realistinen, vaikkakin visionäärinen


Eteläsavolaiset edunvalvojat esittävät vuosittain valtion budjettiin tukun samankuuloisia liikennehankkeita. Maakuntajohtaja ei usko, että itäiset tieväylät vetävät vertoja läntisille tulevaisuudessakaan, mutta vuosikymmenen kuluessa viitostiestä pitäisi rakentua riittävän tyydyttävä. Lahti-Mikkeli -oikoradan hän näkee valmiina parinkymmenen vuoden kuluessa. Myös kanavaratkaisuille hän näkee tilaa. Hannu Vesa olisi kaivannut poliitikoilta vaihtoehtoa Saimaan kanavaneuvotteluihin. Hän näkee realismia myös ns. Mäntyharjun kanavan nimellä kulkeneessa hankkeessa, koska huviveneilyn lisäksi "Päijänne on yhdistettävä Saimaaseen rahtiliikennettä varten".


Niin tai näin, Päijänne on yhdistettävä Saimaaseen


Vuonna 2004 itäsuomalaista maakuntayhteistyötä on vetänyt Etelä-Savo. Yhteistyöhön tuovat oman lisävärinsä aika ajoin varkautelaisen ministeri Kari Rajamäen ehdotukset, että Etelä-Savo pitäisi yhdistää Pohjois-Savoon. Hannu Vesa näkee Varkauden seudun jo nyt verkottuneen kaikkiin keskeisiin eteläsavolaisiin kehittämishankkeisiin. Uusia kehittämisavauksia hän hakisi etenkin Jyväskylän yliopiston ja tiedepuiston suunnalta, Päijät-Hämeestä ja Kaakkois-Suomesta.


Kehittämishankkeita on Kaakkois-Suomeen enemmän kuin Itä-Suomeen


Etelä-Savon maakunta on vuosia tehnyt hanketyötä ns. Keski-Pohjolan alueella, joksi nimitetään Norjan eteläisiltä vuonoalueilta Luoteis-Venäjälle ulottuvaa vyöhykettä. Keski-Pohjola-yhteistyö on aika ajoin saanut kritiikkiä näpertelystä. Hannu Vesan mielestä pohjoismaisia kumppanuuksia on tarvittu etsittäessä yhteistyötä Luoteis-Venäjälle ja toisin päin. Uusin Interreg-lähialueyhteistyöhön liittyvä avaus tällä suunnalla on ProMidNorden-hanke, jonka toinen pääpartneri on Etelä-Savo. Hanke edistää ekokilpailukykyä mittavin panoksin.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Interreg-hankkeessa liikkuu huomattavia rahasummia


Kun ykköstukiohjelma vuonna 2006 päättyy, plussapuolelle voidaan kirjata maakuntajohtajan mielestä muutamia näyttöjä, vaikka kaikkineen ei kovin hyvin onnistuttukaan vakiinnuttamaan uusia asioita valtion budjettiin. Hän arvioi, että jatkossakin Itä-Suomi säilyy suunnilleen samanlaisella tukitasolla sosiaalistaloudellisen tarkastelun pohjalta.


Unionin ohjelmarälläkkä on välillä kummallista


Nettiradio Mikaelin arkistosta: