Maaseutuyrittämiseltä puuttuvat kehittämisrahat

Copyright: Mervi Sensio

Maaseudun yrittäjyyttä tukevat kannustinrahat virtaavat keskitetysti maatiloille ja alkutuotannon ulkopuolella tapahtuva yrittäminen on heitteillä. Eihän yrittäminen tietysti saa olla tukirahoista kiinni. Mutta eikö siinä samalla kun maatilojen monipuolistumista kannustetaan, voisi kannustaa myös muita fiksuja maaseudun yrittämisen muotoja? Kysymystä pohtii maaseutuasiamies Kangasniemeltä. Yritystutkija Uudeltamaalta selvittää, miten TE-keskukset jakavat rahaa ja maaseudun kehittämisohjelman rahavirroista kertoo toiminnanjohtaja Mikkelistä.

Maaseutuasiamies vaatii rahahanoja auki myös muille maaseudun yrittäjille
Kangasniemen maaseutuasiamies Arto Pulkkisen mielestä vain maatiloille kohdistetut maaseudun yritystuet pitäisi pikaisesti sallia myös muille maaseudulla yrittäville. Nykyisiin tukiin pääsee käsiksi vain, jos peltoalaa löytyy vähintään kolme hehtaaria ja alkutuotanto rullaa. Kummallista maaseudun kehittämistä, kun valtakunnassa samaan aikaan toitotetaan, että maalla pitää olla elämää.

Tukiraha ei ole helppoa rahaa
TE-keskusten maaseutuosastot kannustavat monin tavoin maatilakytkentäisiä maaseutuyrityksiä monipuolistamaan toimintaansa. Perinteisen maatalouden ohella tuetaan myös puutarha-, metsä- ja porotaloutta, kalastusta ja kalanviljelyä. Rahoitustukea voi saada esimerkiksi kehittämis- ja yrityshankkeisiin sekä maatilojen investointeihin. Yritystutkija Juha Mäkinen kertoo, että tukirahaa hakevalta vaaditaan asiaan kuuluvaa vakavaa otetta yrittäjyyteen.

Veej´jakaja käynnisti viime vuonna puolensataa maaseudun kehittämishanketta
Maaseudun kehittämisohjelma Veej´jakajan tukemana Mikkelin seudulla on maaseutua kehitetty kirjavin keinoin. On korjattu seurojentaloja, rakennettu laavuja ja tallennettu historiikkia. Yritysten toimintaa on tuettu esimerkiksi räätälöimällä näille uusia tuotepaketteja. Veej´jakajan käytössä oleva rahoitusmuoto ei kuitenkaan sovi yritystoiminnan käynnistämiseen.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: