Etelä-Savon metsät täydessä käytössä

Copyright: Mervi Sensio

Etelä-Savon metsät ovat miltei maksimaalisessa käytössä. Vuotuinen hakkuumäärä ja luonnollinen poistuma on ollut viime vuosina lähes kasvun suuruinen. Valtakunnallinen noin kymmenen vuoden välein tehtävä metsäinventointi osoitti myös, että metsät voivat hyvin.

Etelä-Savon metsäkeskuksen johtaja Hannu Vehviläinen hyrisee tyytyväisyydestä, sillä metsävarojen tehokas käyttö on ollutkin tavoitteena. Tehokas käyttö ei tarkoita sitä, että puupääoma pienenisi. Edellisessä inventoinnissa vuonna 1988 laskettu puuvaranto on kasvanut kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä.


Miltä Etelä-Savon metsävarat näyttävät?


Etelä-Savon metsistä noin puolet on männyn vallassa. Kolmanneksen tilaa vievät kuuset, loput metsäalueet kasvavat lehtipuuta. Männyn osuus tulee lähivuosina kasvamaan selvästi, kun taas kuusivaltaisten metsien ala on pienentynyt ja pienenee jatkossakin. Vanhat, yli satavuotiaat metsät ovat alueella lisääntyneet. Vehviläinen ennustaa, että tukkipuusta tulee jatkossa pula.


Onko puulajien määrällinen suhde ok?
Ovatko teollisuuden tarpeet ja metsien varat nyt tasapainossa?


Copyright: Mervi Sensio

Kotimaisen puun varaan ei maakunnassa voida suurempaa uutta teollisuutta odottaa, sillä alueelta saatava raaka-aine riittää alueella nyt olevan teollisuuden tarpeisiin. Puusta voidaan kuitenkin lypsää lisää rahaa panostamalla jatkojalostukseen. Vehviläinen toivookin, että puun jatkojalostus alueella kehittyisi. Tällä hetkellä Etelä-Savossa hakatusta puusta vain kolmannes jalostetaan omassa maakunnassa. Vehviläinen sanoo, että sahaustoiminnan laajentuessa jalostus on toki lisääntynyt, mutta pidempi puunjalostus - laudasta ja vanerista valmiita tuotteita - toisi alueelle lisätuloja ja työllisyyttä.

Työtä metsissä riittäisi yhä. Vaikka metsänhoito on sekä määrällisesti että laadullisesti parantunut edellisestä inventoinnista, parantamisen varaa on vieläkin. Erityisesti metsänuudistustöihin ja taimikonhoitoon on kiinnitettävä Vehviläisen mukaan entistä enemmän huomioita. Yksityiset metsänomistajat käyttävät vuosittain noin 80-90 miljoonaa markkaa metsänhoito- ja parannustöihin, joihin valtio antaa voiteeksi parikymmentä miljoonaa markkaa tukirahaa. Vehviläisen mukaan metsänomistajien parinkymmenen miljoonan markan lisäpanos metsänhoitotöihin riittäisi eikä kyse ole suuresta lisäpanostuksesta. Lisäys olisi vain vajaa kaksi prosenttia vuosittaisesta puunmyyntitulosta. Joka tapauksessa temppu jos toinenkin on tehtävä, että kaikki Etelä-Savon 80 prosenttisesti yksityisten omistuksessa olevat metsät tulevat hoidetuksi toivotulla tavalla.


Mitä ehdottomia toimenpiteitä Etelä-Savon metsät tarvitsevat?


Etelä-Savon metsät hyväksyttiin sertifiointijärjestelmän piiriin vuoden 1999 lopulla. Suomen metsistä jo 95 prosenttia on sertifiointijärjestelmän piirissä. Sertifiointi on kansainvälinen järjestelmä, joka vaatii metsien ja metsäluonnon kestävää käyttöä ja hoitoa.

Hannu Vehviläinen. Copyright: Mervi Sensio
Miten metsäsertifioinnissa on onnistuttu?
Onko ympäristön suojelijoiden, teollisuuden ja metsäorganisaatioiden välillä ristiriitoja?


Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on Suomen Metsäntutkimuslaitoksen eli METLA:n projekti, joka tuottaa jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa valtakunnan metsävaroista, metsien tilasta ja metsien monimuotoisuudesta metsiä koskevaa päätöksentekoa varten. METLA on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion tutkimuslaitos. Ensimmäinen koko maan kattava inventointi aloitettiin vuonna 1921.


Kuinka tärkeänä pidät säännöllistä inventointia?
Kuka tuloksista eniten hyötyy?