Metsäisiä näkökulmia ruohonjuuresta pilviin

Copyright: Mervi Sensio

Metsäsivustolta saa monipuolisen kuvan siitä, miten Suomen metsiä nykyään käytetään ja hoidetaan, minkälaisia huolia metsäasioihin liittyy ja keitä metsissä ylipäätään liikkuu.

Alueyrittäjyys on puunkorjuun uusi vaihe
Puunkorjuun uusin muutos on toimintamalli, jota kutsutaan alue- tai avainyrittäjyydeksi, riippuen asiakkaasta eli metsäyhtiöstä. Pieksämäkeläisyrityksellä on puolisen vuotta kokemusta uudesta tavasta toimia. (Juttu on vuodelta 2005)

Ennallistaminen on metsien entisöintiä
Ennallistamisen tavoitteena on tehdä mahdollisimman luonnontilaisia alueita, joissa viihtyvät myös maamme uhanalaiset lajit. Ne tarvitsevat muun muassa lahopuuta. Luontaista lahoamisketjua voidaan nopeuttaa ennallistamalla. (Juttu on vuodelta 2003)

Etelä-Savon metsät täydessä käytössä
Tehokas käyttö ei tarkoita sitä, että puupääoma pienenisi.(Juttu on vuodelta 2001)

Jos metsään haluat mennä nyt, GPS-laitteella pysyt suunnassa
Oletko epävarma suunnistustaidoistasi? Eksytkö helposti esimerkiksi marjastusretkellä? Nyt voit lähteä huoletta metsään ja löydät varmasti autollesi pidemmänkin kävelyn jälkeen. (Juttu on vuodelta 2003)

Kaksi naista ja metsä
Naisten asema metsäalalla on kohentunut viime vuosien aikana. Yhä enemmän nuoria naisia hakeutuu hyvin miehisenä alana pidetylle metsäalalle. (Juttu on vuodelta 2003)

Karhun tarkkaileminen luonnossa onnistuu nyt city-ihmiseltäkin
Lieksalainen matkailuyrittäjä Erä-Eero tarjoaa mahdollisuuden karhun tarkkailuun Pohjois-Karjalan luonnossa. Tänä kesänä alkavaa palvelua käyttävät enimmäkseen ulkomaiset asiakkaat. (Juttu on vuodelta 2002)

Klapilämmitykselle on saumaa pientaloissa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana perinteinen puulämmitys on yleistynyt kovasti. Polttopuuyrittäjät ovat verkostoitumassa keskenään, ja uusia myyntikanavia etsitään verkkokaupasta. (Juttu on vuodelta 2005)

Kulttuurivallankumous metsässä
Suomi on ristiriitainen metsävaltio. Metsäosaamisemme valoisampi puoli on metsien hoito, puunkorjuu ja metsäteollisuus, joiden saavutukset kestävät vertailun minkä tahansa maan kanssa. (Juttu on vuodelta 1999)

Luonnonhoitosuunnitelma opastaa metsänomistajaa
Muun muassa luonnonsuojelualueet asettavat ehtoja metsien käsittelylle. Metsänomistajan velvollisuus on ottaa selvää, mitä erityisalueilla voi ja saa tehdä. Mutta mistä tämän tiedon saa? Ratkaisu ongelmaan voi olla luonnonhoitosuunnitelma. (Juttu on vuodelta 2001)

Metsien elintärkeiden elinympäristöjen kartoitus on käynnissä
Vuonna 1997 voimaan astuneessa metsälaissa mainitaan seitsemän metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöryhmää. Laki velvoittaa ottamaan ne huomioon kaikissa metsätalouden toimissa. (Juttu on vuodelta 2003)

Copyright: Mervi Sensio

Metsä kutsuu kulkijaa
Metsällä on meille jokaiselle oma erityinen merkityksensä. Monilla on metsästä rakkaita lapsuudenmuistoja. Toisille se tarjoaa työtä ja toimeentuloa, toisille rauhaa, luontoa, estetiikkaa, elämyksiä, turvaa, suojaa, virkistystä ja ehkä joskus kielteisiäkin asioita. (Juttu on vuodelta 2003)

Metsäkoneiden historia tallentuu Lustoon
Koneellisen metsätalouden tallennusprojekti käynnistyi vuonna 2000 Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Luston aloitteesta. Projektin tarkoituksena on koota edustava otos metsäkoneita ja muuta keskeistä aineistoa sekä muistitietoa. (Juttu on vuodelta 2002)

Metsänomistajat tarvitsevat etujensa valvojaa
Metsänomistajien ammattirakenne ja lähtökohdat ovat muuttuneet perinteisestä yhä kirjavammaksi. Nopeasti kaupungistunut omistajakunta ei tunne enää entiseen tapaan metsänhoitoyhdistystä ja sen palveluvalikoimaa. Yhdistysten toiminnan tiedotukseen tulee saada lisää tehoa. (Juttu on vuodelta 2002)

Metsätaloutta muinoin, järvellä ja tulevaisuudessa
Pyhät tunteet ja hyöty ovat molemmat aina olleet ihmisten mielissä heidän metsässä liikkuessaan. Kivikaudella ja tänään ihmiset aistivat metsän mystiikan, mutta samalla tonkivat sitä arkiset käyttötarkoitukset mielessään. (Juttu on vuodelta 1998)

Metsuriyrittäjillä on kysyntää
Metsäalalla puhaltavat uudet tuulet. Perinteiset koneyrittäjät ovat saaneet seurakseen myös metsuri- ja metsäpalveluyrittäjiä. Kuinka muutokset metsänomistajarakenteessa tulevat vaikuttamaan työntarpeeseen? (Juttu on vuodelta 2003)

Naisia ja metsärahoja
Mitä nainen haluaa metsältään? Mitä hän metsässään arvostaa? Millaisia metsäpalveluja hän kaipaa? Metsä on rahanalaista tavaraa - ymmärtääkö hän sen arvon? Nainen metsänomistajana tuntuu kiinnostavan monia. (Juttu on vuodelta 2000)

Nestori opastaa Saimaan maisemiin
Metsähallituksen Nestori-talossa on pyritty yhdistämään luonto ja kulttuuri sekä saavuttamaan myös sellaiset ihmiset, joita ei yleensä kansallispuistoissa käy. (Juttu on vuodelta 2001)

Näin tehdä poltto- eli tulipuita perinteisesti
Suomen talvisissa olosuhteissa tulipuun hankinta on metsänomistajille ja yleensäkin kaikille takan ja uunin lämmöstä nauttiville kansalaisille hyvin tärkeä tehtävä. Nurmeksen Petäiskylässä asuva Mauri Tervo on ollut metsän ja metsänhoidon kanssa tekemisissä koko ikänsä. (Juttu on vuodelta 2004)

Opinnäytetyö harjaannuttaa työelämän taitoihin
Mikkelin ammattikorkeakoulussa Nikkarilassa opinnäytetyö on merkittävä osa opintoja, ja opintojen viimeisenä vuonna sen tekemiseen keskitytään tiiviisti. Opinnäytetyö muodostaa metsätalousinsinöörin opinnoista yhden kuudestoistaosan. (Juttu on vuodelta 2005)

Pienpedot kuriin
Pienpetojen kannat ovat moninkertaistuneet Suomessa viimeisten vuosikymmenien kuluessa. Elinmahdollisuudet ovat parantuneet, ja metsästäjien innokkuus pienpetojen metsästykseen on vähentynyt. Pienpedoista on tullut yhteiskunnallinen luonnonhoidollinen ongelma. (Juttu on vuodelta 2003)

Copyright: Mervi Sensio

Pienpuusta veistettävä markat irti
Metsät tuottavat pienpuuta ylen määrin, mutta pienen, kapoisen ja usein kieronkin pikkutukin jalostushyöty on vaatimatonta. Pienpuuta pidetäänkin yleensä metsäteollisuudessa ongelmalapsena. (Juttu on vuodelta 2001)

Pikkukenkäisten metsät
Sukumetsän perinnöksi saanut pikkukenkäinen ei tiedä metsän pidosta tai sen hoidosta yleensä mitään. Kaupunkilaistuvat metsänomistajat tuovat haasteita metsänhoito- ja puukauppapalveluita tarjoaville metsäorganisaatioille. Metsäslangi täytyy kääntää kaupunkilaisten kielelle. (Juttu on vuodelta 2001)

Puulan laivuri hinasi puuta sahoille
Mikkelin maalaiskunnan Otavassa syntynyt 87-vuotias Eino Marttinen eli sisävesihinauksen kulta-ajat Puulavedellä. Marttinen aloitti 12-vuotiaana isänsä apuna lämmittäjänä Irma-laivalla. (Juttu on vuodelta 2005)

Raha ei kasva sukanvarressa
Vaikka vaari sanoisi mitä, raha ei kasva sukanvarressa. Kahisevaa ei liioin kannata makuuttaa tavan pankkitililläkään, sillä aika syö rahan arvoa. Uskaltaako perintöpotin sijoittaa osakkeisiin, uskoako hajautettuun sijoittamisen tai kenties moninaisiin rahastoihin? Entä metsä? (Juttu on vuodelta 2005)

Repoveden erämaa-alue muuttuu kansallispuistoksi
Repovesi on eteläisen Suomen viimeisiä erämaita. Yksistään rakentamatonta rantaa alueella on noin 90 kilometriä. Maisemallisesti poikkeuksellisen jylhämaastoiselle ja eläinlajistoltaan runsaalle alueelle perustetaan kansallispuisto yli 25 vuoden kiistojen jälkeen. (Juttu on vuodelta 2002)

Sata vuotta metsäopetusta Nikkarilassa
Pieksämäkeläisen oppilaitoksen tie metsänvartijoiden kouluttajasta kansainvälistyneeksi metsätalousinsinöörien oppilaitokseksi kertoo samalla itsenäisen Suomen teollistumisesta ja historian kipupisteistä. (Juttu on vuodelta 2005)

Siivekästä elämää suomalaisissa havumetsissä
Metsäkanalinnut ovat suomalaisissa havumetsissä viihtyviä lintuja. Havumetsäalueella viihtyvät metso, teeri ja pyy. Nämä lajit kuuluvat EU:n lintudirektiivin I-liitteeseen, joten niiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. (Juttu on vuodelta 2003)

Suomen ja Ruotsin metsäinen kädenvääntö
Ruotsissa puhutaan paljon metsien monimuotoisuudesta, mutta yhä enemmän korostuu pyrkimys metsien hyvään tuottoon. Metsäretki ruotsalaisten kanssa on 90-luvulla merkinnyt yleensä kahlaamista arvokkaasta elinympäristöstä toiseen jättöpuita väistellen. Toisin on nyt. (Juttu on vuodelta 2002)

Suomalaista koneurakointia viedään maailmalle
Koneellinen puunkorjuu on ollut osa suomalaista metsänkäyttöä jo pitkään. Muualla maailmassa hakkuukoneen ja kuormatraktorin tehokasta hyödyntämistä vasta aloitellaan. Mallia heille näyttävät, ketkäpä muut, kuin suomalaiset konekonkarit. (Juttu on vuodelta 2003)

Copyright: Mervi Sensio

Suurpetojen metsästys Kainuussa puhuttaa edelleen
Kainuun susikantaa harvennettiin. Jahti oli paikallisten asukkaiden mielestä perusteltua. Jopa osa ympäristöjärjestöjen edustajista on tukenut jahtia ja he ovat poromiesten ja muiden metsästäjien tavoin metsästäneet susia Hyrynsalmella. (Juttu on vuodelta 2002)

Ympäristökasvatusta lapsen ehdoilla
Lapset tutkivat ympäristöään kuuntelemalla ja katselemalla, haistamalla, maistamalla ja tunnustelemalla. Metsä tarjoaa runsaasti tilaisuuksia harjoitella vastoinkäymisten voittamista ja kehittää lapsen herkkyyttä, tohtori Vuokko Vienola sanoo. (Juttu on vuodelta 2002)