Metsänomistajat tarvitsevat etujensa valvojaa

Copyright: Katri Mäkelä

Metsänomistajien ammattirakenne ja lähtökohdat ovat muuttuneet perinteisestä yhä kirjavammaksi. Nopeasti kaupungistunut omistajakunta ei tunne enää entiseen tapaan metsänhoitoyhdistystä ja sen palveluvalikoimaa. "Yhdistysten toiminnan tiedotukseen tulee saada lisää tehoa", sanovat Keski-Suomen Metsänomistajien Liiton toiminnanjohtaja Pauli Rintala ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Ruuska.

Metsämaan omistaminen tuo omistajalleen myös velvoitteita, sillä omistamisen lisäksi metsästä on yritettävä pitää mahdollisimman hyvää huolta. Metsää on turvallista omistaa, mutta metsänhoito vaatii myös perehtymistä.

Metsänhoitoyhdistysten palvelut kattavat kaikki metsää koskevat asiantuntijatehtävät luonnonhoidosta ja puun kasvattamisesta myyntiin sekä markkinointiin. Metsänomistajien toivotaan tiedostavan, että yhdistykset ovat organisaatioita, jotka ajavat kokonaisvaltaisesti heidän etujaan.

Miljoonan motin yhdistys

Pauli Rintala. Copyright: Katri Mäkelä

Metsänhoitoyhdistykset ovat alueellisesti järjestäytyneet Metsänomistajien Liitoiksi. Näiden kautta syntyy yhteys metsänomistajien valtakunnalliseen edunvalvontaorganisaatioon, Metsä MTK:hon. Liittoja on maassamme 14 kappaletta ja yhdistyksiä reilut kaksisataa.


Mitä tehtäviä Metsänomistajien Liitoilla on, Pauli Rintala?
Kuinka metsätuotteiden markkinointia voidaan tehostaa?


Päijänteen mhy toimii Keski-Suomen Metsänomistajien Liiton alueella. Yhdistys hallinnoi miljoonan motin vuotuista hakkuukertymää ja on toistaiseksi lajissaan maan suurin. Toimialueella on yksityismetsiä 187 000 hehtaaria. Metsänomistajia on noin 5 600, ja he ovat levittäytyneet aina pääkaupunkiseutua myöten.

Asiantuntijat näkevät metsän puilta

Metsänomistajille tarjotaan yhdistyksissä tietämystä henkilökohtaisen neuvonnan, retkeilyn, kurssien, työnäytösten ja sidosryhmätapahtumien sekä asiakaslehtien muodoissa.

Pasi Ruuska. Copyright: Katri Mäkelä

Päivittäistä neuvontaa yhdistyksestä käsin annetaan puhelimitse, kirjeitse tai vaikkapa sähköpostin välityksellä. Myös tilakäynnit ovat tärkeässä asemassa. Metsänneuvonnassa ja -hoidossa pyritään metsänomistajan kannalta mahdollisimman edulliseen ja hänen omat tarpeensa huomioon ottavaan tulokseen. Osa toimihenkilöistä on erikoistunut esimerkiksi veroneuvontaan, valtakirjakauppoihin tai hankkinut LKV - pätevyyden.


Kuinka metsätilallisia houkutellaan mukaan yhdistyksen toimintaa, Pasi Ruuska?
Lisääkö tietämys metsänomistajien aktiivisuutta?


Onnistunut puukauppa vaatii jatkuvaa suhdanteiden seuraamista

Päijänteen yhdistyksen tärkeimmäksi palveluksi kirkastuu puukauppa. Puukaupallista peruspalvelua ovat markkina- ja hintatilanteesta tiedottaminen. Metsänhoitoyhdistys voi myös hoitaa puukaupan kokonaisvaltaisesti metsänomistajan antaman valtakirjan perusteella.

Copyright: Katri Mäkelä
Miksi kannattaa käyttää Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisia palveluita, Pauli Rintala?
Kuinka liitossa koetaan rakentavan yhteistyön luominen yhdistysten ja metsäfirmojen välille?


Metsänomistajien aika ja taito ei riitä kaikkeen

Tulevaisuudessa yhä useampi metsänomistaja asuu taajamassa tai kaupungissa kaukana omasta metsälöstään. Metsänhoitoyhdistykset voivat omilla palveluillaan tehostaa metsäntuottoa monella tapaa. Tai voisivat tehostaa, jos niitä osattaisiin hyödyntää. Enimmäkseen ei vielä osata.

On metsänomistajia, jotka eivät perintökalleudestaan tiedä muuta kuin summittaisen sijainnin kartalla. Heitä Rintala ja Ruuska kannustavat rohkeasti ottamaan yhteyttä omaan yhdistykseen.

Linkit: