Kaksi naista ja metsä

Copyright:

Naisten asema metsäalalla on kohentunut viime vuosien aikana. Yhä enemmän nuoria naisia hakeutuu hyvin miehisenä alana pidetylle metsäalalle. Metsäala tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia toimia eri metsäalan organisaatioissa tiedotus- ja markkinointitehtävissä, jotka vaativat kielitaitoa ja sosiaalisia valmiuksia.

Kun ensimmäinen metsänhoitaja vuonna 1921 valmistui, asenteet naisten työskentelyyn metsäalalla olivat hyvin erilaisia kuin nyt. Ensimmäiset metsäammattilaisnaiset siirtyivät työelämään 1970-luvun lopulta alkaen. Asenteet metsäammattilaisnaisia kohtaan olivat 80-luvulla hyvin erilaisia kuin nykyään. Tulevaisuudessa asenteet muuttuvat edelleen positiivisempaan suuntaan.

Asenteet muutosvirrassa

Nykyajan asenteiden ja ennakkoluulojen muuttuminen ei kuitenkaan ole onnistunut poistamaan pinttyneitä käsityksiä vielä täysin. Valitettavan usein nainen joutuu jo alansa harjoittelupaikassa todistamaan olevansa miehen vertainen tekemällä töitä kaksinkertaisesti vakuuttaakseen työnantajansa ja kollegansa.

Ennakkoluulojen taustalla vaikuttavat käsitykset naisten ja miesten roolijaoista työelämässä. Metsäalalla se näkyy käytännössä siten, että miehet hakeutuvat enemmän puunhankintaan ja toiminnallisiin tehtäviin. Naiset taas haluavat tai joutuvat ei-perinteisiin metsäalan tehtäviin. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että tänä päivänä organisaatiot ovat läpikäyneet työkulttuurin muutoksia ja tarvitsevat taitavia ammattilaisia viestintätehtäviin. Näihin töihin naiset hakeutuvat enemmän; he omaavat paremmat ihmissuhde- ja viestintätaidot. He myös haluavat hyödyntää laajaa kielitaitoaan työssään. Tämän kehityksen voi nähdä positiivisena naisten kannalta; metsäala ei olekaan enää yksinomaan liikkumista metsissä vaan yhä enenevässä määrin ihmissuhde- ja viestintätyötä. Varsinkin naismetsänomistajien tavoittamisessa ja neuvonnassa löytyy lähitulevaisuuden haastetta metsätoimihenkilöille.

Naiset - metsäalan voimavara

Kymmenesosa metsätoimihenkilöistä ja 15% metsänhoitajista on 2000-luvulla naisia. Naisten osuus kasvaa tasaisesti, sillä valmistuneista metsätoimihenkilöistä ja metsänhoitajista kolmasosa on naisia. Naisten eteneminen työuralla tuntuu olevan kivikkoista. Äitiyslomat ja muut uran katkaisevat elämäntilanteet näkyvät palkkauksessa; naisten palkka ei nouse samalla tavoin kuin miesten. Nainen on helposti tyytyväinen palkkaansa, jota helposti verrataan muiden naisten palkkoihin. Palkkaa ja sen määräytymistä perustellaan luonnollisesti asemalla, vastuun määrällä ja uran katkonaisuudella. Naisia ei myöskään kannusteta hakemaan esimiespaikkoja toisin kuin miehiä. Toisaalta voidaanko kaikkea yleistää? Miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa, kun jo nyt yhä useammat naisopiskelijat toimivat aktiivisina jäseninä oppilaskunnissa ja liitoissa?

Haastattelimme Lotta Snickeriä, tulevaa metsätalousinsinööriä Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Hän edustaa tämän hetken metsätalousopiskelijaa ja kertoo metsäalan opiskelusta nykyään ja alan tulevaisuuden näkymistä. Vuonna 1981 metsätalousinsinööriksi valmistunut Eila Kananen taas kertoo omat näkemyksensä naismetsäammattilaisen pärjäämisestä työelämässä. Hän työskentelee Etelä-Savon Metsäkeskuksessa Pieksämäellä metsänhoidon neuvojana.

Lotta Snicker
Ajatuksia tulevan metsätalousinsinöörin opiskelusta ja tulevaisuudesta Suomessa.

Eila Kananen
Eila Kanasen mielestä työntekijän arvostaminen työkollegoiden joukossa on hyvin pitkälti kiinni henkilöstä itsestään. Hänelle itselleen ei ole koitunut ongelmia siitä, että hän on nainen metsäalalla.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: