Kuka päättää naisen metsässä?

Ismo Björnin mielestä menossa on kamppailu siitä, kenelle naiset luovuttavat päätösvaltansa avaimet metsäasioissa. Björn on historiantutkija, jolla on kriittinen ja innostunut suhde metsäasioihin. Hänen väitöskirjansa käsitteli suomalaista metsätaloutta ja metsän käyttöä viimeisen 10 000 vuoden aikana.

- Koko metsäkenttä on valtavassa murroksessa tällä hetkellä.
Ismo Björnistä lähestytään kompromissivaihetta metsien teollisen käytön ja jälkiteollisen käytön välillä. Hän muistuttaa, että tehometsätaloutta on harjoitettu vasta viimeisen sadan vuoden aikana.


Metsänkäytön tuhannet vuodet -lyhyt oppimäärä
Muuttuva metsänomistajuus


Björn näkee, että naisia ei kiinnosta niinkään puun tuottaminen kuin muut arvot. Nainen arvostaa metsässään maisemaa, virkistystä, polttopuuta, sieniä ja hyvää oloa. Hänet on houkuteltava puuntuotantoon ja neuvontatilaisuuksiin.
- Naisille näytetään miehiä sahojensa ja kirveittensä kanssa, joilla markkinoidaan tätä metsäpuolta.

Mielikuva naismetsänomistajasta kätkee Björnin mielestä sisälleen muutakin kuin stereotyypin, joka on verrattavissa sanaan naisautoilija. Kyse on päätösvallan luovuttamisesta, jollei sitä haluta pitää itse.


Näin naisia houkutellaan


Metsämatkailua ja luonnontuotteiden keruuta Björn ei tulevaisuudessakaan näe kovin merkityksellisinä elinkeinoina. Itä- ja Pohjois-Suomen metsät ovat kaukana kuvitelluista asiakkaista. Luontopolkuja ja kauniita metsiä on etelämmässäkin.

- Luonnontuotteiden keruusta on puhuttu viimeiset 30 vuotta. Projektia on tehty projektin perään, mutta ei se ole kovin monelle töitä antanut paitsi projektien vetäjille.


Mitä merkitystä matkailulla tai marjoilla?
Mitä metsille tapahtuisi mielesi mukaan?


Takaisin

© Nettiradio Mikaeli / Auli Kekkonen 2000