Naisia ja metsärahoja

Mitä nainen haluaa metsältään? Mitä hän metsässään arvostaa? Millaisia metsäpalveluja hän kaipaa? Metsä on rahanalaista tavaraa - ymmärtääkö hän sen arvon? Nainen metsänomistajana tuntuu kiinnostavan monia tahoja.

Vielä taannoin tyypillinen metsänomistaja oli tilallaan asuva mies. Nykyään omistajarakenne on kirjavoitunut taustoiltaan ja lähtökohdiltaan, metsätietämykseltään ja arvostuksiltaan. Naisia omistajista on jo kolmannes, ja monet heistä asuvat kaupungissa.

Määräänsä nähden naisia on vähän metsänomistajien edustuksellisissa elimissä. Selityksiä on haettu niin passiivisuudesta kuin tiedonpuutteestakin. Metsästä vieraantunut omistaja on haaste myös metsäneuvonnalle. Ryhtyessään ottamaan asioista selvää hän on innokas ja perusteellinen.

Naiset näkevät metsän puulta
Naiset ovat tuomassa laveampaa näkökulmaa metsätalouteen. Kainuun maa- ja kotitalousnaisten vt. toiminnanjohtaja Marjatta Pikkarainen selvittelee naismetsänomistajuuteen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia.

Tietämys lisää naisen aktiivisuutta
Metsäalalla moninaistuvat niin arvot kuin elinkeinotkin. Kymen metsäkeskuksen kehittämispäällikkö Markku Ruokonen pohtii nykytilaa ja visioi tulevaisuutta metsäneuvonnan vinkkelistä.

Naismetsänomistajan muotokuva
Sisko Telinkangas on aikuinen moderni nainen, jonka metsätila sijaitsee matkojen päässä. Mitä metsä hänelle merkitsee?

Kuka päättää naisen metsässä?
Omistajuuteen kytkeytyy aina valtaa ja päätöksentekoa. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijan Ismo Björnin mielestä naisia houkutellaan luovuttamaan päätöksenteon avaimet käsistään.

Metsäjuttuja Nettiradio Mikaelin arkistossa:

Työtä metsässä
Puuenergian mahdollisuuksiin uskotaan Pohjolassa

© Nettiradio Mikaeli / Auli Kekkonen 2000