Nestori opastaa Saimaan maisemiin

Luontokeskus Nestori sijaitsee Kyrönsalmen rannalla, Olavinlinnan kupeessa. Copyright: Minna Surakka

Metsähallitus avasi Savonlinnassa turistivirtojen äärelle uuden luontokeskuksen, Nestori-talon. Vuosisadan alussa rakennettuun puutaloon sijoitetussa luontokeskuksessa on pyritty yhdistämään luonto ja kulttuuri sekä saavuttamaan myös sellaiset ihmiset, joita ei yleensä kansallispuistoissa käy.

Metsähallitus osti vuonna 1999 Aino Acktén puistotieltä, Olavinlinnaa vastapäätä, kolmen vanhan puutalon muodostaman kokonaisuuden. Yhteen taloista perustettiin Saimaan järviluonnosta, sen kansallispuistoista ja norpan suojelusta tiedottava luontokeskus Nestori. Nestorin avajaisia vietettiin 1.6.2001. Linnankadun itäpäässä vuosittain parveilevista 250 000 matkailijasta toivotaan ainakin 40 000 - 50 000 löytävän tiensä myös Nestoriin.

Luontokeskuksen sijoittaminen kaupunkimaisemaan kuvastaa uutta ajattelua. Nyt viedään tietoa luonnon aarteista sinne, missä ihmiset liikkuvat. Näin kansallispuistot saattavat alkaa houkutella myös ihmisiä, joille ne ovat aiemmin jääneet vieraiksi. Nestorista matkailijalla on kipinän saatuaan lyhyt matka tuumasta toimeen: 50 kilometrin säteellä Olavinlinnasta sijaitsevat Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot sekä Pihlajaveden alue.

Nettivideo on kuvattu 1. kesäkuuta pidetyissä Nestori-talon avajaisissa. Haastateltavana Metsähallituksen erikoissuunnittelija Laura Lehtonen.


ISDN (160x120, 45 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Luontokeskus Nestori sijaitsee Kyrönsalmen rannalla, Olavinlinnan kupeessa. Copyright: Minna Surakka Nettivideo kestää noin 3 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8); vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Nettivideon on toimittanut Matti Markkanen, kuvannut Jaakko Oranen, leikannut Matti Markkanen ja Jaakko Oranen; tuotannon ohjaajana on toiminut Matti Markkanen.


Luontokuvamaraton Saimaalta

Kuuden aikaan avajaispäivän aamuna alkoi Nestorin pihalle pystytetyssä teltassa luontokuvamaraton. Urakkaan itsekin osallistunut Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalvelun puistomestari Pekka Innanen kertoo kolmen kuvausryhmän aloittaneen kuvien ottamisen heti aamutuimaan Linnansaaressa, Siikalahdella ja Pihlajavedellä.

Kuvaajat liikkuivat moottoriveneellä Saimaalla ja napsivat kuvia Parikkalan Siikalahdella sijaitsevasta lintutornista käsin. Kuvat otettiin digitaalikameralla ja lähetettiin kannettavan tietokoneen ja kännykän avulla Nestoriin, jossa ne muokattiin ja liitettiin teltan seinälle heijastettuun maratonesitykseen. Teltassa kirjattiin myös ylös kuvausalueilla tehdyt luontohavainnot. Kuvat on nyt tallennettu Metsähallituksen kotisivuille.

Luonnonsuojelu ja kulttuuri lyövät kättä

Nestorin alakerrassa on pysyvä näyttely Saimaan luonnosta. Copyright: Minna Surakka

Nestorin avajaisissa puhunut Metsähallituksen aluejohtaja Kari Pelkonen kertoo, että yksi Nestorin uutuuksista on luonnonsuojeluvalistuksen ja kulttuuritoiminnan lyöttäytyminen saman katon alle. "Näitä kahta asiaa ei ole totuttu yhdistämään, vaikka molemmissa on kyse samasta asiasta, kauneuden kokemisesta", Pelkonen sanoo.

Luontokeskuksen alakerrassa on Saimaan järviluonnosta ja norpasta kertova pysyvä näyttely. Sen ullakko toimii vaihtuvien näyttelyiden tilana, johon pääsystä on ensimmäisenä kesänä ollut suorastaan kilpailua. Nestorin ensimmäinen näyttely esittelee Itä-Suomen luontoa valokuvin, myöhemmin kesällä tilassa on esillä Riina Arvelan taidegrafiikkaa, Riitta Aholan ja Anna Häglundin sekä Kaisa Lehtomäen näyttelyt, Anne Toivasen veistoksia ja installaatioita, Hernan Patiñon valokuvia ja Jaana Kuutin aforismeja sekä Marjatta Aspivaaran kiviveistoksia ja Titta Luomanmäen puuinstallaatioita.


Metsähallituksen ostamien puutalojen historia
Kuinka vanhat puutalot ovat säilyneet purkamatta näin hyvällä paikalla?


Nestori tiedottaa ja valistaa

Etelä-Savon ympäristökeskuksen johtaja Heikki Teräsvirta valitteli avajaispuheessaan vanhojen puutalojen häviämistä kaupunkikuvasta. "Taloille on usein vaikea löytää sopivaa käyttötarkoitusta, mutta Nestorissa suojelutarve ja uusi käyttötarkoitus on sovitettu yhteen parhaalla mahdollisella tavalla", hän kehaisi.

Copyright: Minna Surakka

Teräsvirta piti Nestorin keskeisenä tehtävänä norppaan ja sen suojeluun liittyvän tiedon välittämistä. Hän muistutti, että niin sanottu suotuisan suojelun taso saavutetaan vasta, kun norppia on vähintään neljäsataa. Tähän on vielä matkaa - tavoitteeksi on asetettu 400 yksilön kanta vuoteen 2025 mennessä.

Norpan suojelusta päätettiin kiistellyssä Natura 2000 -ohjelmassa. Teräsvirta toivoi, että suurimmat tunnekuohut asian tiimoilta olisivat ohi ja ohjelmaa päästäisiin toteuttamaan rakentavassa yhteistyössä maanomistajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken. Hän muistutti myös, ettei Natura merkitse totaalisuojelua, vaan suojelun keinot vaihtelevat eri alueilla. Tiukimmat määräykset ovat norpan lisääntymisen kannalta tärkeimmillä alueilla, mutta näiden ulkopuolella rakentamista ja kalastusta pyritään ohjaamaan niin, että sekä norpalle että ihmiselle jää elintilaa.

Savonlinna on jokunen vuosi sitten esittänyt Olavinlinnaa ja osaa Saimaan saaristosta liitettäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Tälle hankkeelle Teräsvirta toivoi lämpimästi myös ympäristökuntien tukea. "Hanke on mielestäni erittäin tärkeä paitsi alueen omaleimaisuuden vaalimisen, myös maakunnan matkailuelinkeinon kehittämisen kannalta", hän vetosi. Hän myös muistutti, ettei Suomesta ole Unescon luettelossa vielä yhtään luontokohdetta. "Toivon, että keskustelu hankkeesta viriää uudelleen. Saimaa ansaitsee sijansa maailmanperintökohteiden joukossa", Teräsvirta sanoi.


Missä vaiheessa seudun liittäminen Unescon maailmanperintöluetteloon on, aluejohtaja Kari Pelkonen?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: