Kunnat voivat tehdä aktiivista perhepolitiikkaa

Savonlinnan normaalikoulu. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Perhepolitiikan vakaana ajajana itseään pitävä Keskustan kansanedustaja Pekka Nousiainen kannustaa laatukunta-ajatteluun ja uskoo, että maaseutukuntien on mahdollista tehdä omanäköistä perhepolitiikkaa, jotta nuoret perheet innostuvat tuomaan lapsensa hyvään ja turvalliseen kasvuympäristöön. Etelä-Savon maakunnan hän uskoo selviävän haasteista, jos yrittäjyys onnistutaan saamaan nousuun ja tasavahvoille seutukunnille annetaan mahdollisuus kehittyä.

Pekka Nousiaisella on tällä hetkellä mainioita näköalapaikkoja vaikuttaa aluekehitykseen. Hän käyttää muun muassa Kuntaliiton hallituksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajan nuijia. Käytännön tuntumaa maaseudun kehittämiseen on antanut työ Punkaharjun kunnanjohtajana. Maakuntien kehittäminen on EU:n myötä ollut hankevetoista. Väestökatoinen Etelä-Savo rakentaa EU-rahoituksella uutta osaamista ja pyrkii saamaan väestörakenteen terveelle pohjalle.


Miten lapsiperheet saisi innostumaan Etelä-Savosta?


Maakuntaa pyritään profiloimaan tietotekniikkaan ja liiketalousosaamiseen. Teknisen osaamisen ja uuden talouden lippulaivaksi kohoaa kevääseen 2005 mennessä Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan kampukselle Mikpoli.


Minkälainen kehityksen moottori Mikpoli on?


Maa tyhjenee sellaisella vauhdilla, etteivät kuntien ja maakuntien ponnistukset yksin riitä. Valtakunnan tasolla etsitään eväitä, joilla turvattaisiin yritysten menestyminen. Ikuisuuskysymyksiin kuuluvat veropolitiikka, sosiaaliturva ja kilpailukykyinen infrastruktuuri. Nousiaisen mielestä myös kuntien pitää olla kilpailukykyisiä työnantajia.

Metsätietokeskus Lusto Punkaharjulla. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen.
Millä eväillä aluekehitykseen löytyisi tasapainoa?


Kylien kehittäminen on monissa maalaiskunnissa sitä, että viimeinen kylillä sijaitseva vastine verorahoille, kyläkoulu, pyritään sulkemaan säästöjen nimissä. Punkaharjulla on kuljettu vastavirtaan. Nousiainen sanoo, että kunnassa lähdettiin pikemminkin siitä, että pyritään pitämään kyläkoulut auki vaikka oppilasmäärät notkahtelevat. Rakennettiinpa kuntaan jopa upouusi maaseutukoulu tänä vuonna.


Kunnilla voisi olla omaa perhepolitiikkaa


Maallemuutto vaatii pioneerihenkeä. Tasaiset asfalttitiet ja kiinteät tietoliikenneyhteydet saa maallemuuttaja unohtaa. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Nousiainen uskoo, että tierakentamista puidaan vielä eduskunnassa ja mikäli operaattorit eivät saa kattavasti tietoliikenneyhteyksiä koko maakuntaan, EU:n rakennerahastorahaa voisi olla mahdollista käyttää kapeikkojen paikkaukseen 2005 jälkeen.


Maakunta haluaa olla IT:ssä ajan tasalla
Lentoliikenteen säilyttäminen on imagokysymys


Yrittäjyys ei lisäänny, elleivät savolaiset kääri hihojaan ja innostu yrittämisestä. Nousiainen kaipaa kulttuurin muutosta niin, että maakuntaan syntyisi uusia yrityksiä ottamaan hyötyä irti metsistä ja elintarvikkeista sekä tarjoamaan esimerkiksi kiinteistö- ja sosiaalipuolen palveluja kunnille.


Nyt odotetaan tarjontaa kuntasektorin vastapainoksi
Nyt keskustellaan arvonlisäverkon alarajan muuttamisesta liukuvaksi


Metsätietokeskus Lusto Punkaharjulla. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Etelä-Savossa on liikaa hallintopainotteisia kehittämishankkeita, joilla ylläpidetään organisaatioiden omia toimintoja, Nousiainen arvostelee. Hän kaipaa kaikkiin hankkeisiin yrittäjyyttä ja uutta tuottavuutta. Maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja muuttaisi maakuntaliiton byrokratian pyörittäjästä yhteistyöorganisaatioksi, joka juoksee kasaan hankkeita eikä hankkiudu itse toimijaksi hankkeisiin saati että lähtisi kalastelemaan samoille apajille yritysten kanssa.


Yrittäjyyshankkeita hallinnollisten tilalle


Etelä-Savon maakunta jakautuu vahvoihin seutukuntiin, joista jokainen vetää päätöksentekoareenoilla kotiin minkä kerkiää. Siinä kun yksi leiri painottaa vahvan maakuntakeskuksen eli Mikkelin roolia, itäsavolainen Nousiainen antaisi seutukunnilla tilaa kehittyä ja vahvistua. Hän ei myöskään väkisin pyrkisi vänkäämään kasaan maakunnallisia kokonaisuuksia, jos ne tökkivät eri seutukunnilla.


Seutukunnat ovat maakunnan rikkaus


Vaikka Etelä-Savossa onkin paljon metsärahaa, maakunta kuuluu tietyillä mittareilla köyhien maakuntien joukkoon. Jotta köyhyyden loukusta päästäisiin eroon, kehittämisen suuntaa pitäisi näyttää keskeisten maakuntahallinnon ja kuntien päättäjien, Nousiainen linjaa.

Pekka Nousiainen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Valtakunnan tasolla Etelä-Savoa ei mielletä heikoksi


Nousiainen kaipaa kehittäjille taustatiedoksi tutkimusta siitä, minkälainen yritystoiminta voisi mennä maakunnassa eteenpäin. "Paljon päätöksiä tehdään mutu-tuntuman ja olettamusten varassa, mutta tutkittua tietoa maakunnan kehittämisen potentiaalista ja yrittäjyyden edistämisestä kaivataan". Nousiaisen mielikuvissa Etelä-Savo voisi kymmenen vuoden kuluttua olla laatumaakunta, jossa on hyvä asua, elää ja yrittää ympäri vuoden.


Nyt maakunta ei tahdo toimia ympäri vuoden


Eteläsavolaisten kansanedustajien haastatteluja Nettiradio Mikaelissa:

Linkki: