Pellavasta on moneksi

Copyright: Nina Kurki

Pellava on ikivanha hyötykasvi, jonka viljelyllä on Suomessakin pitkät perinteet. Sen suosio on kasvanut varsinkin vaateteollisuudessa viime vuosina, kun ryppyisyys tuli muotiin. Vaikka Suomessa valmistetaan monenlaisia pellavatuotteita, kasvin viljely on maassamme vähäistä. Suurin osa kankaista ja langoista tuodaan Euroopasta, varsinkin Itä-Euroopan maista. Lammilainen Mirja Miikkulainen on toiminut yrittäjänä pellava-alalla toistakymmentä vuotta. Hän kertoo, että suuret investoinnit ja epävarmuus viljelyssä ja jalostuksessa ovat tekijöitä, jotka estävät pellavan viljelyn yleistymisen Suomessa.

Mirja Miikkulaisen päätyminen pellava-alalle oli tavallaan vahinko. "Minua kiinnostivat vanhat työtavat ja miten pellavaa entisaikaan oli viljelty, siitä se sitten lähti", hän muistelee. Yrittäjäksi Miikkulainen ryhtyi 1983 Joroisten kunnassa, mutta 1995 hän tuli Lammille vetämään Lammi pellavapitäjäksi -projektia ja on edelleen sillä tiellä. Lammilla Mirja Miikkulainen pyörittää pientä Lammi Linen Oy:tä, jossa on hänen lisäkseen kaksi työntekijää.


Miten sinusta tuli pellava-yrittäjä?


Pellava on kotoisin Välimeren alueelta, mutta Suomessakin sitä on viljelty jo useita vuosisatoja. Suomessa pellavan viljely oli suurimmillaan 1700-luvulla, jonka jälkeen sen viljelyala on vähentynyt huomattavasti. Vaikka pellavan suosio on kasvaa jatkuvasti, niin sen viljely on Suomessa melko vähäistä.

Copyright: Katriina Partanen

Pellavaa viljellään kuitu- ja öljykasvina. Kuitupellava on korkeavartinen ja haaraton, jonka kukat ovat siniset tai valkoiset ja siemenet pieniä. Öljypellava on puolestaan lyhyempi ja runsashaaraisempi, sen kukat ovat myös sinisiä tai valkoisia ja siemenet ovat isokokoisia. Kuitupellava on tarkoitettu kuidun vuoksi tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Öljypellavasta puolestaan jalostetaan pellavaöljyä. Myös kuitupellavan siemenistä saadaan öljyä, mutta sen määrä on melko vähäinen.

Mirja Miikkulaisen mukaan Suomen ilmastossa on ihanteellista viljellä kuitupellavaa, jonka kasvuaika on noin 90 vuorokautta, sillä myös lämpöä ja kosteutta on riittävästi. Pellavan käsittely kasvista kankaaksi vaatii kymmenkunta erilaista työvaihetta: nyhtäminen, rohkiminen, liotus, kuivaus, loukutus, lihtaus, häkilöinti, kehrääminen ja kankaan kutominen. Pellavan viljelyyn ja käsittelyyn liittyykin monenlaisia riskejä ja investointeja, mitkä ovat osaltaan este pellavan suurempaan tuotantoon. Koska Suomessa pellavan viljely on melkein olematonta, niin kankaat ja langat tuodaan suurimmaksi osaksi muualta Euroopasta. Kankaat tuodaan pääasiassa Baltian maista, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Langat tulevat Keski-Euroopan pellavamaista, kuten Belgiasta.


Miten kasvista tulee kangasta?


Pellava on kasvi, joka voidaan hyödyntää melkein kokonaan. "Jos pellava hyödynnetään täydellisesti, niin 1000 kilosta kortta jää hyödyntämättä 20 kiloa orgaanista pölyä", Miikkulainen kertoo. Pellavalla on monenlaisia ominaisuuksia, minkä vuoksi sitä hyödynnetään monilla eri aloilla. Pellavaa käytetään rakennusteollisuudessa sen lämpöominaisuuksien vuoksi, siitä kudotaan erilaisiin käyttötarkoituksiin tekstiilejä sekä puristetaan öljyä. Pellavalla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia, sitä käytetään rehuteollisuudessa sekä sitä on myös käytetty muoviteollisuuden raaka-aineena.

Copyright: Katriina Partanen
Mitä osia pellavasta voidaan hyödyntää?


Miikkulainen oli aikoinaan ensimmäinen, joka lähti pienimuotoisesti kuitupellavan käsittelypuolelle. Vanhoilla Tampellan koneilla hän loukutti ja lihtasi harrastelijoiden pellavia. "Silloin ei sillä puolella ollut kilpailua", Miikkulainen toteaa. Tekstiilipuolella kilpailu on aina ollut kovempaa. Kilpailu kasvaa koko ajan, mutta myös pellavan suosio kasvaa jatkuvasti. Miikkulainen uskookin, että kaikki saavat tuotteensa markkinoitua. Toisaalta halpatekstiili, jota tulee Baltiasta ja Venäjältä, verottaa jonkin verran kotimaisten pellavatuotteiden myyntiä.

Lammi Linen Oy syntyi Lammi Pellavapitäjäksi -projektin yhteydessä 1995. Alkuun Mirja Miikkulainen toimi puolipäiväisesti projektin vetäjänä ja toisen puolen päivästä yrittäjänä. Lammi Linen Oy sijaitsi aluksi Pellavakeskuksen tiloissa, jolloin se toimi myös matkailukohteena. Matkailu kuitenkin ehtyi Lammilla meijerin sulkemisen jälkeen niin paljon, että tilat piti ottaa tuottavampaan käyttöön. Nykyään Miikkulainen toimii täysipäiväisenä yrittäjänä, ja Lammi Linen valmistaa pääasiassa pellavatuotteita liikelahjoiksi ja jälleenmyyntiin sekä pellavaisia ruumispaitoja. Yritys tekee myös alihankintatyötä Ruotsiin.


Lammi Linen alkutaival
Miten Lammi Linen on kehittynyt?


Pellavaa arvostetaan tekstiilien raaka-aineena, ja sillä onkin monia hyviä ominaisuuksia: se imee hyvin kosteutta, hylkii likaa, on kestävä eikä sähköisty. Toisaalta, pellava rypistyy helposti ja se on melko kallis raaka-aine. Pellava sopii erinomaisesti sauna- ja kodintekstiilien valmistukseen. Nykyään muodin suosiessa ryppyisyyttä, pellavan suosio on kasvanut huomattavasti myös vaateteollisuudessa. Tekstiiliteollisuudessa pellavaa on sekoitettu puuvillan kanssa, pellava antaa tuotteelle ulkonäköä ja puuvilla tekee siitä jonkin verran halvemman.

Mirja Miikkulainen. Copyright: Katriina Partanen
Millaisten tuotteiden valmistukseen pellava erityisesti sopii?


Kotimaisen kuitupellavan tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Epävarmuus ja suuret kustannukset kasvin viljelyssä ja käsittelyssä vähentävät halukkuutta lähteä alalle. Myös kilpailussa suomalainen pellava häviää ulkomaiselle melkein kaikessa. "Ainut millä kotimainen kuitupellava pystyisi kilpailemaan on sen laatu", Miikkulainen sanoo. Lammi Linenkin hankkii käyttämänsä pellavan ulkomailta, koska kotimaisen langan ja kankaan saaminen on rajallista, ja toisaalta ne nostavat valmiin tuotteen hintaa.

Tulevaisuuteen Miikkulainen suhtautuu myönteisesti. Pellavan suosio kasvaa, mikä takaa, että yrittäminen alalla kannattaa ja jatkuu. Mirja Miikkulaisen mieltä lämmittää myös, että hänen poikansa jatkaa yrityksen pyörittämistä kun hän itse siirtyy eläkkeelle.


Pellavan tulevaisuus


Nettiradio Mikaelin arkistosta: