Pikkukenkäisten metsät

Copyright: Maija Ripatti

Suomen metsämaan pinta-alasta 62 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Näistä metsänomistajista noin puolet asuu kaupungissa, kaukana tiluksistaan. Metsätilat siirtyvät pääosin perintöjärjestelmän kautta maanviljelijöiltä metsänomistajille, eikä sukumetsän perinnöksi saanut pikkukenkäinen tiedä metsän pidosta tai sen hoidosta yleensä mitään. Kaupunkilaistuvat metsänomistajat tuovat haasteita metsänhoito- ja puukauppapalveluita tarjoaville metsäorganisaatioille. Metsäslangi täytyy kääntää kaupunkilaisten kielelle.

Oma metsä tuntuu tutulta ja turvalliselta
Kaupunkilainen Ritva Ollikainen on omistanut Hirvikorpi-nimisen metsätilan jo 40 vuoden ajan. Alkuun metsäasiat eivät kiinnostaneet, mutta nykyisin Ollikainen lukee metsäsuunnitelmaansa ammattimaisin ottein.

Metsäkeskus kannustaa kaupunkilaismetsänomistajia kiinnostumaan metsistään
Etelä-Savon metsäkeskuksen kehittämispäällikkö Yrjö Niskanen kertoo, että Etelä-Savon tämänhetkisillä puunmyyntihinnoilla metsä voi tuottaa nettotuloa omistajalleen vuosittain keskimäärin 800 - 1000 markkaa hehtaarilta. Metsä ei kuitenkaan tuota mitään, jos sille ei tee mitään. Laki haluaa edistää metsän hoitoa ja käyttöä, mutta ei määrää ketään hoitamaan metsäänsä.

Metsänhoitoyhdistykset antavat käytännön apua metsänomistajille
Metsäpalvelusopimus paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa mahdollistaa sen, ettei metsäänsä tarvitse jalallaan astua, jopa koskaan. Järvi-Savon metsänhoitoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Vesa Väänänen sanoo, että yhdistyksen kuuluu hoitaa sopimusmetsiä kuin omiaan. Joskus kaupunkilainen innostuu metsästään niin, että pikkukengät vaihtuvat saappaisiin.

Metsäverotus elää siirtymävuosia

Osuuskunta Metsäliitto on puunhankintaorganisaatio, jonka taustajoukoissa on erilaisia puunjalostusteollisuusyrityksiä. Metsäliitto ostaa paljon puuta yksityisiltä metsänomistajilta, jotka ostoesimies Ossi Höltän mukaan tarjoavat puuta myyntiin mukavan tasaisesti. Puuntarjonta saattaa lähivuosina kiihtyä, sillä metsäverotusjärjestelmä elää siirtymävuosia. Metsäntuoton arvioon perustuva pinta-alaverotus poistuu kokonaan vuoteen 2006 mennessä ja jäljelle jää puunmyyntiperusteinen verotus. Hölttä kertoo, että vielä pinta-alaverotuksen piirissä olevat metsänomistajat haluavat myydä puunsa nyt, kun veroa maksetaan ehkä alimitoitetun arvion mukaan.


Onko verouudistus hyvä uudistus? Mitkä ovat sen vaikutukset?


Höltän mukaan hyväpuustoisia metsätiloja on myynnissä vain vähän. Ne harvat myyntiin tulevat menevät uusille omistajille samantien. Metsänomistajat eivät luovu tiloistaan helposti, vaikka metsä ei rahasampo olisikaan. Tila halutaan säästää omille lapsille tulevaisuuden turvaksi.


Tehdäänkö metsäkauppoja suurten voittojen toivossa?
Paljonko metsä maksaa?
Paljonko metsä tuottaa?


Hölttä arvioi, että vaikka Nokian osakkeilla tehdään tänä päivänä rahaa metsää paremmin, on metsä turvallisempi ja vakaampi sijoituskohde. Metsä kasvaa ja uusiutuu varmasti. Takuuvarmasti.