Onko langaton laajakaista haja-alueiden mahdollisuus?

Copyright: Vesa Vaittinen

Mitä tietoyhteiskuntaan kuuluu? Miten voidaan paikallisesti luoda tunne, että olemme tietoyhteiskunnan jäseniä? RaJuPuSu-yhtymän seutuverkkohankkeen projektijohtaja Tommi Karttaavi toteaa, että kysymyksiin on yhtä monta määritelmää kuin määrittelijääkin, mutta tiettyjä tunnusmerkkejä löytyy aina. Tietoyhteiskunnassa hyödynnetään tietotekniikkaa, sitä käytetään jokapäiväisessä elämässä työssä ja vapaa-aikana. Tämä vaatii, että paikkakunnalla on tietotekniset valmiudet toimivine yhteyksineen. Monissa kylissä haja-asutusalueilla ollaan kuitenkin vielä hitaiden modeemiyhteyksien varassa. Lavean kaapelin vetämiseen rahat eivät riitä, mutta löytyykö langattomasta mahdollisuus tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan luomiseen? Sitä kokeillaan parasta aikaa sisämaan saaristokunta Puumalassa.

Eteläsavolaisista kunnista koostuva RaJuPuSu-yhtymä haluaa alueensa kattavasti tasa-arvoiseksi tietoyhteiskunnan jäseneksi. Yhtymän seutuverkkohankkeen tavoite on, että lähes kaikilla alueen talouksilla on vuoteen 2007 mennessä mahdollisuus liittyä laajakaistaverkkoon. Yhtymään kuuluvat Rantasalmi, Joroinen, Juva, Puumala ja Sulkava ovat pinta-alaltaan laajoja ja harvaan asuttuja, minkä takia valokaapelin virittäminen on taloudellisesti mahdotonta. Langattomalla tekniikalla tavoitteeseen voidaan kuitenkin päästä, hankkeen projektijohtaja Tommi Karttaavi uskoo. Langattomien yhteyksien kokeilu aloitettiin Puumalasta, missä kirkonkylän tuntumaan rakennettu langattoman ja kiinteän verkon tukiasema lähettää ja vastaanottaa dataa noin 15 kilometrin säteellä tukiasemasta. Kokeiluverkossa on ollut mukana viisi koekäyttäjää, jotka ovat yksityistalouksia ja yrityksiä. Erään käyttäjän tuore kommentti on; älkää nyt vaan ottako tätä meiltä pois!


Langattomasti Puumalassa


Hanke kyseli yrityksiltä, mihin tietotekniikkaa ja -verkkoja tällä hetkellä käytetään. Vastanneista lähes 80 prosenttia kertoi käyttävänsä tietokonetta yrityksen toiminnassa. Jonkinlainen verkkoyhteys oli suunnilleen samalla prosenttiosuudella. Nykyistä yhteyttä piti riittävän nopeana vajaa puolet vastanneista. Yhtä suuri joukko piti merkittävänä kilpailutekijänä sitä, että tietoverkot ylipäätään ovat mukana yrittämisessä. Miksi kaikki eivät kuitenkaan tietoverkkoja hyödynnä? Moni ilmoitti, ettei yksinkertaisesti ole tarvetta. Osaamisen puutetta, korkeita kustannuksia tai tietoverkkojen saatavuutta valiteltiin myös esteiksi. Saatavuus on Karttaavin mielestä vähintä, mitä kaikille pitää olla tarjolla torpan sijainnista riippumatta. Haja-asutusalueet ovat markkina-alueina kuitenkin hankalia. Kaupalliset tahot eivät ole innostuneita vetämään laajakaistoja sinne, missä kustannuksia jakavat vain muutamat harvat kukkarot. Kaikkia kustannuksia ei voida käyttäjillekään kaataa, sillä summat nousevat pilviin, olipa tekniikka mikä tahansa. Pattitilanteesta huolimatta Karttaavi porukoineen jatkaa tietoyhteiskunnan luomista hiekkateiden uloimpaankin nurkkaan. Tavoitteena hankkeessa on löytää keinoja, miten data liikkuu kun projektirahat loppuvat.


Onko tavoite realistinen?
Veroeuroja tarvitaan


Tommi Karttaavi. Copyright: Mervi Sensio

RaJuPuSu:n kokeilussa käytetään langatonta WLL-tekniikkaa. Tiedonsiirto on kapasiteetiltaan rajallisempi kuin kaapelitekniikoissa. Karttaavin mukaan riski on olemassa, että tänään käytettävä tekniikka, siis myös nyt rakennettava langaton, vanhenee. Mutta kuinka pian se tapahtuu? Parasta ennen päivämäärää ei tiedä kukaan. Varmaa on kuitenkin, että uutta ja parempaa tekniikkaa tulee ja joskus se korvaa vanhan. Suurien summien syytäminen tietoyhteiskunnan luomiseen on kuitenkin Karttaavin mielestä välttämätöntä ja hyödyllistä. Mies uskoo, että jollakin aikavälillä satsattu raha tulee takaisin. Jos haluamme olla tietoyhteiskunta, näihin asioihin on panostettava, Karttaavi sanoo.


Onko langaton ainut ratkaisu?


Puumalassa kokeiluvaiheen piti päättyä huhtikuun loppuun, mutta sitä päätettiin jatkaa ainakin kesän yli. Vuoden loppuun mennessä hankkeen myötä yritetään löytää yhteistyömalli, jolla kunnat, operaattorit, muut kaupalliset toimijat ja kylätoimikunnat voivat yhdessä parantaa haja-asutusalueella elävien ja yrittävien tasa-arvoisuutta tietoyhteiskunnassa. Karttaavi uskoo, että kiinteiden yhteyksien myötä myös etä- ja joustotyö kunnissa lisääntyy. Ehkä joku etelän mies uskaltautuu kotiutumaan kokonaan korpimökkiinsä, jos maailma on heti enter-näppäimen takana.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: