Lämpökäsitelty puu haastaa kyllästetyn puun

Copyright: Katri Mäkelä

Laukaan Kuivaamo Oy:n toimitusjohtaja Eero-Tapani Kärkkäinen arvelee, että lämpökäsitelty puu on tulevaisuuden menestyjä. Se on erinomainen vaihtoehto kyllästetylle puulle, koska se soveltuu erityisesti sään- ja lahonkestoa, mitanpitävyyttä, lämmöneristystä tai niiden yhdistelmiä vaativiin käyttökohteisiin. Lisäksi se on myös ympäristöystävällistä; se voidaan hävittää polttamalla.

Lämpökäsittelymenetelmää voidaan soveltaa koivuun, haapaan ja havupuihin; myös muita lehtipuita, kuten leppää, voidaan käyttää. Kuivattava puutavara on pääasiassa havupuuta. Kuumakuivauksen pääartikkeli on kuitenkin koivu, koska menetelmä soveltuu parhaiten lehtipuille. Kuumakuivaukseen ja lämpökäsittelyyn käytetään samaa laitetekniikkaa, mutta lämpötilan noustessa lähelle 200 asteen, muuttuu käsittelymenetelmä lämpökäsittelyksi. "Puulajit käyttäytyvät eri tavoin, siksi on tärkeää valita puun tulevan loppukäytön mukaan oikea puulaji ja siihen sopiva kuivaustekniikka", painottaa Kärkkäinen.


Lämpökäsittely on ainutlaatuinen puunpaistomenetelmä
Kumpi on tärkeämpää: puun lahonkestävyys vai sen ulkonäkö?


Parinkymmenen kilometrin päässä Jyväskylästä sijaitsevan Laukaan Kuivaamo Oy:n toiminta kattaa puutavaran kuivauksen, kuumakuivauksen ja lämpökäsittelyn. Lämpölaitoksesta riittää kaukolämpöä toimitettavaksi myös viereiseen kiinteistöön. Lämpökattila kuumenee kotimaisilla biopolttoaineilla: purulla ja hakkeella.

Laukaalla kuivataan puutavaraa vuosittain 5000 - 10 000 kuutiometriä, riippuen kuivausasteesta. Kuumakuivattua, lämpökäsiteltyä puuta tuotetaan noin 4000 kuutiometriä vuodessa. Puutavara menee pääosin kotimaan markkinoille. Eero-Tapani Kärkkäinen arvioi, että tulevaisuuden kysyntä ja myönteiset viestit markkinoilta nostavat viennin osuuden puoleen.

Copyright: Katri Mäkelä

"Kuivaamoyrittäjän tulee hallita puun kuivaustekniikoiden lisäksi muun muassa lämmöntuotannon lainalaisuudet, energiatalous, yrittäjyys ja alkuvaiheen rakennussuunnittelu. Lisäksi on olennaista, että tuntee kunkin puulajin käyttäytymisen kuivauksen aikana, sekä sen lujuusominaisuudet ja biologisen kestävyyden eli homehtumisen ja lahoamisen", Kärkkäinen luettelee.

Lämpöpuu on tulevaisuuden markkinavaatimus ja -mahdollisuus

Lämpökäsitellyn puun kestoikä ulkokäytössä on lähes sama kuin AB-luokkaan kyllästetyn puutavaran. Maakosketuksessa olevissa kohteissa lämpökäsitellyn puun lahonkesto ei vastaa painekyllästettyä puuta. Lisäksi lämpökäsitelty puu soveltuu kohteisiin, joissa lujuus ei ole ensisijainen vaatimus.

Puun kosteuseläminen pienenee puoleen, jopa kymmenesosaan alkuperäisestä. Lämpökäsitellystä puusta onkin mahdollista rakentaa lähes elämätön lattia kesämökille. Myös lämmöneristyskyvyn on havaittu kasvavan lähes kolmanneksella.

Lämpökäsitelty puu on ympäristöystävällinen ja kierrätys ongelmatonta. Se voidaan käyttää elinkaaren loppupäässä polttopuuna, käsittelemättömän puun tapaan. Puun lisääntyneen arvostuksen myötä kuuma- ja lämpökuivatun puun tulevaisuus näyttää valoisalta.


Lämpökäsitelty puu tarjoaa vaihtoehdon kyllästetylle puulle


Puun lämpökäsittely mahdollistaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia, joihin puuta ei ole totuttu perinteisesti käyttämään. Uusien ideoiden kautta syntyy myös lisää yrityksiä ja työpaikkoja.

Eero-Tapani Kärkkäinen. Copyright: Katri Mäkelä

Tärkeimpiä lämpökäsitellyn puun käyttökohteita ovat lattiaparketit ja -laudat, saunan sisustukset, ikkunat, piha- ja puutarharakentaminen sekä kalusteet.

Lämpökäsitellystä puusta on tullut esimerkiksi saunan sisustuksen ehdoton suosikki. Sen tuoksu on erittäin miellyttävä ja pinta pysyy sopivan lämpöisenä istua. Myös kotimaisuus on hyvä markkinavaltti; uhanalaisia trooppisia puita ei tarvitse enää käyttää. Lämpökäsitelty puu on myös kosteiden tilojen uusi paneelivaihtoehto. Sen hyviä ominaisuuksia ovat kestävyys, hygieenisyys; se tuo myös ihanaa tunnelmaa pesuhuoneeseen.

Lämpökäsitelty puu tarjoaa tutkijoiden mukaan myös uusia mahdollisuuksia kestävän puujulkisivun rakentamiselle. Muita käyttökohteita voivat olla esimerkiksi veneet ja soittimet.

Juttu on toteutettu osana Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusyksikön, Nikkarilan, Digimetsä-hanketta.