Repoveden erämaa-alue muuttuu kansallispuistoksi

Copyright: Tuomo Häyrinen, Metsähallitus

Repovesi on eteläisen Suomen viimeisiä erämaita. Yksistään rakentamatonta rantaa alueella on noin 90 kilometriä. Maisemallisesti poikkeuksellisen jylhämaastoiselle ja eläinlajistoltaan runsaalle alueelle perustetaan kansallispuisto yli 25 vuoden kiistojen jälkeen.

Repovuoren aluetta on esitetty kansallispuistoksi ensimmäisen kerran Kansallispuistokomitean mietinnössä jo vuonna 1976. Vuoden 2002 aikana tulee eduskunnan käsittelyyn laki Mäntyharjun ja Valkealan kuntien alueella sijaitsevan Repoveden kansallispuiston perustamisesta.

Repoveden alueen suunnittelua koordinoi erikoissuunnittelija, metsänhoitaja Tuomo Häyrinen Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalveluista Mikkelistä. Häyrisen mukaan kansallispuiston perustamista vastustettiin, koska yleinen käsitys kunnissa ja maanomistajilla oli, että kansallispuistoa ei tarvita. Senaikainen luonnonsuojelu olisi näiden tahojen mielestä riittänyt.

Tuomo Häyrinen, Copyright: Kirsti Määttänen
Miksi perustetaan juuri nyt? Aikataulu?
Luontoarvot?


Erämaisuudesta ja vanhojen metsien olemassaolosta kertovat lintulajeista muun muassa kaakkuri, ampu- ja mehiläishaukka, huuhkaja, pohjantikka ja idänuunilintu. Nisäkkäistä alueella elelevät karhu, ilves, virtaavissa vesissä pulikoiva saukko, rakentamisen mestari majava sekä louhikoiden asukit mäyrä ja kettu.

Varsinainen kansallispuisto tulee olemaan kooltaan 1 400 hehtaaria. Siitä on 900 valtion omistamaa, ja loput 500 hehtaaria UPM-Kymmenen lahjoittamaa maata Tämän lisäksi kansallispuiston yhteyteen tulee noin 1 200 hehtaaria UPM-Kymmenen omistukseen jäävää aluetta, joka rauhoitetaan ja hoidetaan kansallispuiston yhteydessä.

Alueella nyt olevista talousmetsistä osa muutetaan takaisin luonnontilaisiksi metsiksi, jotta alkuperäinen luonnonkierto saadaan käynnistettyä uudelleen.

Copyright: Kirsti Määttänen
Paikoin alue ei ole luonnontilainen. Ennallistaminen ja hoito?
Retkeilyreitit? Saako ulkopuolelle poiketa?
Merkitys paikallisille yrittäjille ja asukkaille?


Alueella retkeilee arviolta 20 000 - 25 000 kävijää vuodessa. Kun kansallispuisto perustetaan ja tieto tästä leviää, kävijämäärät varmasti vähintäänkin kaksinkertaistuvat lähivuosina. Jo nyt alueella patikoidaan, pyöräillään, melotaan, hiihdetään, läpsytellään lumikengillä ja moottorikelkkaillaan valmiilla urilla.

Kalliokiipeily on yksi harrastusmuoto, jota voi harrastaa Repovedellä. Valkealan puolella sijaitseva Olhavanvuori on yksi maamme parhaista kalliokiipeilypaikoista. Kalliorinne nousee Olhavanlammesta lähes kohtisuoraan ylös 60 metriä. Alueella harjoittelevat kokeneetkin vuorikiipeilijät.

Copyright: Tuomo Häyrinen, Metsähallitus

Vanhempien ihmisten ja lasten kanssa liikkeelle lähtevien perheiden kannattaa muistaa, että alue on paikoin hyvin vaikeakulkuinen suurien korkeuserojen ja louhikkoisuuden vuoksi. Kannattaakin tilata Valkealan kunnasta retkeilykartta, jonka perusteella retkeä voi suunnitella oman kuntonsa mukaan.


Saako metsästää ja kalastaa?


Suomessa on 33 kansallispuistoa, joiden pinta-ala on yhteensä 7770 neliökilometriä. Pinta-ala painottuu selvästi pohjoiseen. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on kaksi kansallispuistoa, Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot. Linnansaaren maa-ala on 3700 hehtaaria, vettä on 1900 hehtaaria. Kolovedellä on maata 2300 hehtaariaa, ja vettä lainehtii 800 hehtaaria. Repoveden lisäksi suunnitteilla on vielä Haapasuo-Syysniemen kansallispuisto Leivonmäellä ja Lapissa Ylläs-Aakenus -tunturin kansallispuisto. Kansallispuistoista muut paitsi Koli ovat Metsähallituksen hoivissa. Kolista huolehtii Metsäntutkimuslaitos.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: