Suomen ja Ruotsin metsäinen kädenvääntö

Copyright: Katri Mäkelä

Ruotsissa puhutaan paljon metsien monimuotoisuudesta, mutta yhä enemmän korostuu pyrkimys metsien hyvään tuottoon. Metsäretki ruotsalaisten kanssa on 90-luvulla merkinnyt yleensä kahlaamista arvokkaasta elinympäristöstä toiseen jättöpuita väistellen. Toisin on nyt. Metsäluonnon monimuotoisuuden ohella keskeiseksi tavoitteeksi on noussut puuntuotanto. Metsänhoitosuositukset ovat yksityiskohtaisemmat kuin meillä, mutta puun tuottamisen periaatteet ovat säilyneet ennallaan.

Ruotsissa ei metsänparannustöihin tai muihin metsänhoitotoimiin saa valtion tukea. Metsäväki ihmettelee suomalaisten saamaa erikoiskohtelua yksityismetsätaloudessa. Vaikka valtio ei naapurimaassa tue taimikonhoitoa tai muita metsätöitä, ahkeria ja innokkaita metsänomistajia löytyy paljon. Metsä- ja luontoasioiden kouluttamiseen kiinnitetään sen sijaan paljon huomiota, ja metsänomistajia perehdytetään koulutustilaisuuksissa, joiden toteutukseen käytetään pääasiassa EU-rahaa. Kalevi Siitari on aktiivinen metsänomistaja. Metsätyöt kuuluvat luonnollisena osana Siitarin perheen elämään. Tutustuminen Ruotsin metsätalouteen antoi puolestaan paljon uutta ajateltavaa.


Mistä suomalainen metsänomistaja kaipaisi lisätietoutta?
Lähitulevaisuuden uhkatekijöitä Suomen metsätaloudessa?
Onko naapurin metsätaloudessa jotain erityisen kiinnostavaa?


Suomessa kestävän metsätalouden rahoituslain tarkoituksena on kannustaa metsänomistajia tekemään yksityistaloudellisesti ehkä epäedullisiakin hoito- ja perusparannustöitä. Pidemmällä aikavälillä nämä ovat kuitenkin metsien hoidon ja käytön sekä niiden elinvoimaisuuden säilymisen kannalta ehdottoman tärkeitä asioita.


Mistä innostus metsätöihin alkoi?


Laki ei tunne metsänhoitoyhdistyksiä

Ruotsissa ei metsänomistajien omia yhteenliittymiä eli metsänhoitoyhdistyksiä ole. Naapurissa mhy:n piiriin kuuluvia palveluita tarjoavat yksityiset yritykset. Metsänomistajien edun valvonta on hajanaisempaa ja yhtenäinen linja puuttuu. Yritykset eivät useinkaan ole yhteistyössä keskenään. Ruotsin kuudella metsänomistajayhdistyksellä ei ole lakisääteistä roolia, vaan ne ovat vapaita harjoittamaan omaa liiketaloudellista toimintaansa. Usein niillä on myös omaa puunjalostusteollisuutta.


Onko Suomen metsänomistajien organisaatio vahvempi?


Pasi Ruuska toimii Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Naapurin metsäväen ylpeytenä ovat Etelä-Ruotsin rannikon kuusimetsät, jotka ovat Pohjolan parhaiten kasvavia. Siellä kuusi kasvaa hyvinkin toistakymmentä mottia hehtaarilla vuodessa. Liekö ruotsalaiset unohtuneet liiaksi ihastelemaan näreitänsä, sillä viimeisimpien tilastojen mukaan metsäteollisuuden vienti oli 13 prosenttia. Meillä vastaava luku oli 26 prosenttia kokonaisviennistä.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: