Etelä-Savoon pitää saada luotua työtä ja tuottavuutta

Arto Seppälä. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etelä-Savo on joutunut siilipuolustukseen, kun pohjoissavolaiset esittävät maakunnan yhdistämistä omaansa. Jotakin pitäisi kuitenkin tehdä mikkeliläisen kansanedustaja Arto Seppälän (SDP) mielestä, että saadaan synnytettyä työtä ja toimeentuloa, vaikka maakunnan kuntien määrä vähenee ja kansanedustajiakin on entistä vähemmän. Pohjanmaalta mikkeliläistynyt poliitikko pitää seutua todella mainiona, kunhan työttömyys saadaan alenemaan.

Etelä-Savo niittää kyseenalaista mainetta eläköityneimpänä maakuntana, jota uhkaa pian työvoimapula. Kansanedustaja Seppälää eläköityminen ei sinänsä hirvitä, vaan hänestä maakuntaan pitää luoda sellainen palvelurakenne, että eläkeläisilläkin on hyvä olla. Hänestä suuri ongelma on se, että työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin ja perheet perustetaan paikkakunnille, missä on taattu toimeentulo. Ydinkysymys olisikin saada yrityksiä houkuteltua Etelä-Savoon. Seppälä kantaa huolta etenkin teollisuudesta hävinneistä naistyöpaikoista. Nyt yrityksiä on liian vähän ja ellei naisille löydy työtä, "meikäläisille työpaikoilla on jatkossa täällä hyvin miehinen joukko". Ns. Kiina-ilmiön hän kuittaa, että ulkomaille siirtynee varsinaisesti vain massatuotteita tekeviä yrityksiä.


Pitää olla tuottavuutta ja työtä


Seppälän mielestä Etelä-Savon pitäisi pystyä nappaamaan satoja työpaikkoja julkishallinnon alueellistaessa työtä pääkaupunkiseudulta muualle maahan. Hän ihmettelee, että työmarkkinaosapuolet ovat nostaneet alueellistamisesta ison mekkalan, ja toivoo, että pitkillä, 5-10 vuoden siirtymillä työn siirto maakuntiin voidaan toteuttaa rauhallisesti.


Hajasijoituksesta syntyy maakunnille tärkeitä päätöksiä


Ajat ovat muuttuneet, joutuu vasemmistopuolueenkin kansanedustaja myöntelemään kertoessaan, että kuntien palveluja voidaan hänen mielestään yksityistää hallitusti ja hillitysti etenkin sosiaali- ja terveyspuolella sekä teknisessä toimessa. Mikkelin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1985 istuneen Seppälän mielestä oleellista on, että kunta sitoutuu ostamaan palveluja muutamaksi vuodeksi ja palveluille on asetettu laatuvaatimukset.


Yksityistämällä voidaan purkaa tiettyjä jonoja


Koulutustasoa vertailtaessa Etelä-Savosta löytyy niukasti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Seppälä korostaa, että etenkin isot yritykset hakeutuvat paikkakunnille, mistä löytyy akateemista osaamista, mutta pulaa tulee varsinkin toisen asteen koulutuksen käyneistä. Hän uskoo, että toisen asteen koulutukseen panostaminen kannattaa, sillä käden taitoja ja tekijöitä tarvitaan.


Ongelma on, että amikset eivät houkuttele


Maakunnan ikuinen kesto-ongelma eli perinteisen tiedekorkeakoulun puuttuminen yritetään osin korvata äskettäin raamit saaneella yliopistokeskuksella, joka tiivistää jo olemassa olevien yliopistoyksiköiden keskinäistä työnjakoa. Kuinka hyviä työkaluja osaamiskeskukset ylipäätään voivat ovat?


Osaamiskeskuksiin tulee ulkoista voimaa


Copyright: Juho Fröjd

Mikkelin ammattikorkeakoulun harteille on laskettu paljon kehittämisvastuuta. Seppälä uskoo, että maakunta on avautumassa. Hänestä yritysten pitäisi löytää ammattikorkeakoulu kumppanikseen ja kehittämistyötä pitää tehdä maakunnan omien vahvuuksien, kuten puuosaamisen, varassa. Toimivana esimerkkinä hän mainitsee YTI-tutkimuskeskuksessa olevan puuteknologisen osaamisen. MAMK on toiminut maakunnassa merkittävänä EU-rahoituksen imurina.


Ammattikorkeakoululla on oltava hyvä yhteys yrityksiin
Veikkaan, että Kuopio menettää erityisasemansa


Arto Seppälä uskoo, että valtion budjetista joudutaan panostamaan paljon maaseudun kehittämiseen. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet siihen, ettei maaseutuyrittämistä voi tehdä ainakaan hankalammaksi nyt, kun EU luo omat paineensa. Seppälä uskoo, että uusia mahdollisuuksia löytyy matkailusta ja virkistyksestä.


Kuntalaisella on oltava mahdollisuus asua omassa kotimökissä
Kuntien on kaavoitettava vuokra- ja omistustaloja


Kansanedustajien kestotoivelistalle kuuluvat perinteisesti järeät liikennehankkeet. Seppälä uskoo, että oikorata Lahdesta Mikkeliin muuttuu ajankohtaiseksi 5-10 vuoden sisällä, sillä maan raideliikenne ei ole yhtä kehittynyttä kuin keskisessä Euroopassa. Hän myös harmittelee, ettei Mäntyharjun kanavaa nostettu realistiseksi vaihtoehdoksi mietittäessä Saimaan kanavan jatkovuokrausta. "Nyt joudutaan maksamaan mitä Venäjä pyytää", hän miettii. Entä kuinka kauan jatkuu julkisin varoin tuettu, kansanedustajienkin työmatkoihinsa käyttämä lentoliikenne Mikkeliin ja Savonlinnaan?


Raide- ja maantieliikennettä kannattaa ylläpitää


Etelä-Savo on kolminapainen maakunta, jossa Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin seudut kulkevat Seppälänkin mielestä "omia polkujaan". Maakuntaliiton hallituksen jäsenenä hän miettii, ett Mikkeli on Itä-Suomen hallintopääkaupunkina kovan paikan edessä, sillä Kuopioon ja Joensuuhun ohjautuu satoja miljoonia euroja valtion budjetista. Jälkijunassa kulkevalla Mikkelillä on kuitenkin hänen mielestään paremmat mahdollisuudet toimia Pietarin ja Venäjän suuntaan. Seppälä arvioi, että EU:n laajentuessa Kuopio menettää nykyisen erityisasemansa kokonaan ja itäsuomalaista yhteistyötä pitää tiivistää Kymestä Kainuuseen muuten kuin EU-rahan voimalla.


Kuopion seutua pitää kehittää yhdessä, ettei se jää yksin


Varkauslaisen sisäministeri Kari Rajamäen tasaisen varmasti esittämä Etelä-Savon liittäminen Pohjois-Savoon on saanut eteläisen naapurin päättäjät siilipuolustukseen, Seppälä arvioi. Jotakin on kuitenkin pakko tehdä, sillä Etelä-Savo on jo joutunut luovuttamaan kuntia muihin maakuntiin ja väkimäärä tippuu ennusteiden mukaan entisestään. Seppälä heittääkin, että pitäisikö pikemminkin sanella Pohjois-Savolle ehtoja siitä, mitä saadaan, jos Pohjois-Savo liitetään Etelä-Savoon.


Mitä myydään ja mitä ihmiset hyötyisivät


Vähäkyrössä syntynyt Seppälä on kaivanut juurensa syvälle Mikkelin seudun maaperään. Intohimoista urheilumiestä harmittaa, ettei eteläsavolaista talvea ole älytty vielä hyödyntää. Latu- ja kelkkareittejä piisaa, luistelu on tullut jääradoille eikä syitä suunnistaa Lappiin talviurheilemaan ole liiemmin.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Talvi pitää ottaa hanskaan


Joka päivä tarvitaan särvintä, joten työtä ja toimeentuloa on piisattava, eivät ihmiset voi asua reservaatissa, missä ei ole työtä, Seppälä puuskahtaa. Muuten hän uskoo, että maakunnassa on oivallista asua ja elää vuosikymmenenkin päästä.


Edessä on paljon työtä, jotta saadaan toimeentuloa ihmisille


Nettiradio Mikaelin arkistosta: