Maaseudun naisissa on käyttämätöntä voimaa

Pirjo Siiskonen. Copyright: Tiina Toivakka

Vielä viitisenkymmentä vuotta sitten tyypillinen maaseudun nainen oli maatilan emäntä. Muutamassa vuosikymmenessä maaseudun naisen elämässä on tapahtunut suuri muutos, ja naisten joukko on muuttunut hyvin sekakoosteiseksi. Suurin osa maaseudun naisista käy palkkatyössä oman kodin ulkopuolella.

Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja kehityskeskuksen johtaja, professori Pirjo Siiskosen kiinnostuksen kohteena maaseudun nainen on ollut jo pitkään, ja kymmenen vuotta sitten julkaistun väitöskirjan aiheenakin oli emännän ja isännän roolin muutos muuttuvassa maataloudessa. Siiskonen tietää siis mistä puhuu, kun hän kertoo maaseudun naisten olevan epäyhtenäinen joukko, johon mahtuu niin kaupungissa työssä käyviä palkkatyöläisiä, yrittäjänaisia, emäntiä ja muutama opiskeleva nuorikin. Tyypillistä maaseudun naista entisaikojen tapaan ei enää voi määritellä.
"Maaseudun naisten elämässä tapahtunut muutos on ollut tavattoman suuri ja viimeisten kahden vuosikymmenen aikana myös hyvin nopea", Siiskonen toteaa.


Tyypillistä maaseudun naista ei ole


"Raja kaupunkilaisen ja maaseudun naisen välillä on hämärtynyt eikä esimerkiksi kulutuskäyttäytymisissä enää ole eroja", Pirjo Siiskonen toteaa. Mielenkiintoista onkin, että maaseudulla asuvat puolisot saattavat kuulua eri sosiaaliluokkiin. Maanviljelystä ansionsa saava mies edustaa eri sosiaaliluokkaa kuin kaupunki- tai kirkonkylän keskustassa palkkatyössä käyvä puoliso. Yksinäisiäkin naisia maaseudulta löytyy. Harvemmin kuitenkaan nuoria sinkkunaisia, sillä enemmistö maaseudun yksinäisistä naisista on leskiä. Varsinkin vanhemman polven sodan käyneet miehet kuolevat usein puolisoitaan aikaisemmin, mikä jättää moneen taloon yksinäisen lesken.


Raja on hämärtynyt
Yksinäiset naiset ovat leskiä


Maaseudun naiset ovat perinteisesti olleet hyvin aktiivisia myös kodin ulkopuolella. Aikaisemmin aktiivisuus kanavoitui Maatalous- ja kotitalousnaisten toimintaan tai Martta-järjestöihin, viime vuosina mukaan ovat tulleet erilaiset muut järjestötyöt.
"70-luvulla maaseudulla käynnistyi kylätoiminta, jossa erityisesti naiset aktivoituivat. 90-luvulla käynnistettiin erilaisia Leader- ja POMO -hankkeita ja myöhemmin EU:n rakennerahastoprojekteja, joissa naisten rooli niin ikään on merkittävä", Pirjo Siiskonen toteaa. Myös kunnallispolitiikkaan ja seurakuntatyöhön maaseudun naiset ovat kautta aikojen osallistuneet innokkaasti.

Hyvänä esimerkkinä naisten aktiivisuudesta Pirjo Siiskonen mainitsee mäntyharjulaisen Halmeniemen koulun pelastamisoperaation. Yksi kylän aktiivisista naisista sai aikaan kansalaisliikkeen, jonka ansiosta kylälle saatiin uusia asukkaita ja kyläkoulun tulevaisuus pelastui.
"Monesti naisten aktiviteeteille onkin ominaista juuri oivallus, johon yhdistyy rohkeus. Eikä tyydytä vain ideoimaan, vaan pannaan toimeksi", Siiskonen toteaa.


Maaseudun aktiivinen nainen
Hyvä esimerkki aktiivisesta kylätoiminnasta


Copyright: Mervi Sensio

Pirjo Siiskonen uskoo vankasti maaseudun naisten mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa. Naisten tapa tarkastella maailmaa on pikemminkin kuin paikallinen kuin globaalinen, ja naiset etenevät asioissa pienten askelten tietä.
"Naiset eivät aseta kaupunkia ja maaseutua vastakkain, kuten miehillä usein on tapana. Naisen ajattelussa yhteiskunta nähdään toimintakokonaisuutena ja ongelmia pyritään ratkomaan siitä näkökulmasta. Toisaalta naisten vahvuutena on myös sosiaalisuus ja usein myös miehiä parempi kielitaito." Yksi maaseudun keskeisimpiä haasteita on Pirjo Siiskosen mukaan se, miten maatilataloudesta poistuva väki saataisiin työllistettyä ja toisaalta se, miten palkkatyössä käyvä väki voisi työllistyä kaupungin sijaan maaseudulla. Yksi ratkaisu voisi olla yrittäjyyden lisääminen toisaalta matkailun ja siihen liittyvien palvelujen ja toisaalta hoivapalvelujen aloilla.
"Molemmat alat ovat niitä, joissa naiset ovat vahvoilla. Tällä saralla on paljon tehtävää, sillä yhteiskunnan kaupungistuessa maaseudun tarjoamien palvelujen kysyntä vain kasvaa. Nyt pitäisi vain näihin mahdollisuuksiin aktiivisesti tarttua ja alkaa toden teolla kehittää maaseutuamme monipuolisesti", Pirjo Siiskonen patistaa.


Panen toivoni maaseudun naisiin
Sosiaaliset taidot ovat naisten vahvuus
Naisyrittäjän monet mahdollisuudet
Hoivakotien kysyntä kasvaa


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: