Uhanalainen suomenkarja kiinnostaa nuoria viljelijöitä

Länsisuomenkarja. Copyright: Katriina Partanen

Uhanalaisia eläinlajeja on vaikka kuinka paljon, mutta harva kuitenkaan tietää, että lehmäkin on sellainen. Suomenkarja on elänyt Suomessa kautta aikojen, ja 1960-luvulle saakka se olikin maassamme valtarotu. Sen jälkeen rodun määrä kuitenkin romahti jalostettujen maidontuotantorotujen yleistyessä ja nykyään suomenkarjan lehmiä on vain pari prosenttia kaikista lehmistä. Suomenkarjan säilyttämiseksi on perustettu Suomen alkuperäiskarja ry sekä geenipankkeja.

Suomenkarja on Suomen alkuperäinen maatiaiskarja, jota on Suomen maatiloilla ollut vuosisatojen ajan. Pelson vankilassa karjamestarina toimiva Jussi Kuukasjärvi kertoo, että professori Juha Kantanen on tehnyt tutkimusta karjan historiasta. "Tutkimuksen mukaan suomenkarja on suomalainen karja, jonka sukujuuret juontavat Venäjälle." Suomenkarja oli valtarotu meillä 1960-luvulle asti, jolloin sen määrä romahti nykyisten valtarotujen - ayrshire ja friisiläinen - yleistyessä, koska niiden maidontuotanto on suomenkarjaa suurempi.


Miksi kannattaa hankkia suomenkarjaa?


Suomenkarjaa on kolme eri rotua: länsisuomenkarja (lsk), itäsuomenkarja (isk) eli kyyttö ja pohjoissuomenkarja (psk) eli lapinlehmä. Vaikka näistä kolmesta rodusta käytetään yhteisnimitystä suomenkarja, ne ovat geneettisesti niin erilaisia, että jokainen on oma rotunsa. Länsisuomenkarja on nykyään yleisin, ja lehmiä on noin 5000 yksilöä. Yleensä länsisuomenkarjan lehmät ovat kokonaan ruskeita ja muihin suomenkarjarotuihin verrattuna kookkaampia. Pohjoissuomenkarja on länsisuomenkarjaa matalarakenteisempi ja yleensä se on täysin valkea. "Siitä kyllä löytyy kaikki mahdolliset värivariaatiot", Kuukasjärvi huomauttaa. Pohjoissuomenkarjalle ovat ominaista punaiset tai mustat korvat sekä musta turpa. Kaikista pienin ja sirorakenteisin roduista on itäsuomenkarja, josta johtuu myöskin sen kyyttö-nimitys. Ominaista rodulle on valkoinen selkä ja ruskean laikukkaat kyljet. Itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja ovat yhtä harvinaisia, kumpaakin rotua noin 300 yksilöä.


Suomenkarjan ominaisuuksia


Suomenkarja on parhaiten Suomen oloihin soveltuva nautarotu, vaikka se ei maidontuotannossa pärjääkään valtaroduille. Pienen kokonsa vuoksi lehmät liikkuvat ketterästi mäkisissä ja kivikkoisissa maastoissa. Suomenkarjan maidolle on ominaista suuri rasva- ja valkuaispitoisuus; varsinkin valkuaisen kappakaseiinin B-tyyppiä on runsaasti. Juuri runsaan valkuaisen takia suomenkarjan maito sopii erityisesti juuston valmistukseen. "Ihmiset, joilla on maitoallergia, ovat kertoneet, että he ovat pystyneet juomaan suomenkarjan maitoa ilman oireita", Kuukasjärvi kertoo.


Kuinka paljon suomenkarja tuottaa maitoa?


Jussi Kuukasjärvi. Copyright: Katriina Partanen

Vaikka suomenkarjaa kohtaan on edelleen ennakkoluuloja varsinkin pienen koon vuoksi, niin tulevaisuus näyttää valoisalta. Länsisuomenkarjan määrää on onnistuttu nostamaan ja itäsuomen- ja pohjoissuomenkarjan määrä on pysynyt ennallaan. "Ihmiset ovat kiinnostuneita suomenkarjasta, monet ovat halukkaita ottamaan karjaa myös omalle tilalleen", Kuukasjärvi toteaa. Suomenkarja on myös UNESCO:n suojeluksessa.

Uhanalaisen suomenkarjan sälyttämiseksi on vankiloihin perustettu geenipankkeja, esimerkiksi Pelson vankilassa on 60 lapinlehmää. EU ja Suomen valtio tukevat suomenkarjan kasvatusta.


Suomenkarja vankiloissa


Suomalaisten alkuperäisrotujen säilyttämiseksi perustettiin vuonna 1990 Suomen alkuperäiskarja ry. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa uusille sukupolville tietoa suomenkarjasta sekä säilyttää alkuperäinen ja uhanalainen rotu. Yhdistys jakaa tietoa alkuperäisroduista Internetin, alan lehtien ja sekä erilaisten tapahtumien kautta. Jussi kuukasjärvi kertoo, että tähän mennessä yhdistyksen tavoitteet on saavutettu. "Nuoret viljelijät, jotka saavat tilat sukupolven vaihdoksessa itselleen, hankkivat muutaman suomenkarjan lehmän muun lehmäjoukon jatkoksi."


Suomen alkuperäiskarja ry


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: