Suurpetojen metsästys Kainuussa puhuttaa edelleen

Copyright: Risto Mulari

Kainuun susikantaa harvennettiin viime talvena kovalla kädellä. Jahti on ollut paikallisten asukkaiden mielestä perusteltua, ja saatuun saaliiseen suhtaudutaan tyytyväisin mielin. Jopa osa ympäristöjärjestöjen edustajista on tukenut jahtia, ja he ovat poromiesten ja muiden metsästäjien tavoin metsästäneet susia Hyrynsalmella. Suomen korkein metsästysviranomainen Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin ottanut tiukan vastustavan kannan, ja muun muassa ministeri Kalevi Hemilä on tuominnut Hyrynsalmen viimetalvisen jahdin teurastukseksi. Tiukkojen kommenttien lisäksi ministeriössä on valmisteltu nopeassa tahdissa metsästysasetuksen muutos, jota paikalliset metsästäjät, poromiehet ja virkamiehet Hyrynsalmella ja Suomussalmella kommentoivat varauksellisesti. Osittain epävarmuus ja pelko metsästysasetuksen muutoksen vaikutuksista lienee paikallistasolla Kainuussa useiden ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten summa.

Susi on rauhoitettu eläin
Tiedotteessaan 19.7.2001 Maa- ja metsätalousministeriö kertoo, että suden metsästys muuttuu poronhoitoalueella pyyntiluvanvaraiseksi. Valtioneuvoston päätös asiasta syntyi yksimielisesti. Suomella on ollut poikkeus suden osalta EU:n luontodirektiivin liitteestä IV poronhoitoalueella siten, että susia on voitu metsästää metsästysajan puitteissa vapaasti. Susi kuuluu kuitenkin poronhoitoalueella luontodirektiivin liitteessä V mainittuihin lajeihin, joihin kohdistuu tiettyjä vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä nykyisestä järjestelmästä saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei suden metsästys täytä luontodirektiivin edellytystä susikannan hoitamiseksi poronhoitoalueella. Päätöksenteon pohjana ministeriössä ovat muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisemat suurpetotilastot, joita ministeriössä pidetään hyvin luotettavina.

Susitutkimus uusien haasteiden edessä
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii Suomen suurpetokantoja. Tutkimusmenetelmät ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosien aikana, ja maamme susikannasta saadaan yhä luotettavampaa tietoa. Suurpetotutkijat painiskelevat omalla työmaallaan suurten ongelmien kanssa. Tutkijoiden pitkällisen työn tulokset tuntuvat menevän hukkaan, kun yksistään viime talvena metsästäjien saaliiksi jäi 21 sutta, joista neljällä oli tutkijoiden asentama radiotutkapanta kaulassaan. Erikoistutkija Ilpo Kojola viettää maastossa noin kolme kuukautta ja kirjaimellisesti tanssii susien kanssa.

Poroelinkeino susien hampaissa
Poronhoidolla on Kainuussa pitkät perinteet, sillä ensimmäiset porot tuotiin Hyrynsalmelle 1800-luvun lopulla. Poromiesten suurimmat ongelmat nykyään ovat, että poronhoito on teknistynyt ja suurpedot verottavat porokarjaa. Poronhoito ei nykyisellä vähäisellä aktiivisten poromiesten määrällä onnistu ilman moottorikelkkoja ja maastokelpoista autokalustoa. Lapissa käytetään lisäksi helikopteria ja lentokonetta porojen kokoamiseen erotusaitauksiin. Myös EU:n direktiivien mukaisiin teurastamoihin on jouduttu investoimaan useita miljoonia. Kainuun poromiehet arvostelevat voimakkaasti petovahinkojen korvausjärjestelmää. Porojen hävikki on suurta, vaikka erotusten yhteydessä poroja etsitään laajasti. Tälläkin hetkellä Hallan paliskunnan alueella on noin 400 poroa kirjaimellisesti hukassa. Suden metsästys ei ole poromiehelle huvia vaan raakaa työtä, jossa vahinkoeläimiä poistetaan porojen laidunalueilta. Susikannan paikallinen tihentyminen on ylittänyt esimerkiksi Hyrynsalmella asuvien poromiesten mielestä ympäristön kantokyvyn rajan. Hallan paliskunnan uusi poroisäntä Hannu Kaartinen Suomussalmelta ja poromies Eljas Heikkinen Hyrynsalmelta kertovat omia kokemuksiaan porotaloudesta ja muun muassa susien aiheuttamista vahingoista elinkeinolleen.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Riistanhoitopiiri antaa suositukset sudenmetsästysluvista
Tapani Pääkkönen Hyrynsalmelta on seurannut Hyrynsalmella ja Kainuussa käytyä keskustelua sudenmetsästyksen ympärillä hyvin monelta kantilta, ja hänelle on muodostunut ehkä laaja-alaisin näkemys monisyisestä ongelmasta. Tapani Pääkkönen on valtakunnallisesti arvostettu metsästysasiantuntija. Luottamustehtäviä hänellä on metsästäjäorganisaation eri tasoilta vaikka muille jaettavaksi. Pääkkösen Tapani tunnetaan muun muassa Hyrynsalmen - Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana, Kainuun Riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen jäsenenä. Tapanin mielestä susista muodostuu parin vuoden sisällä todellinen ongelma, jos metsästäjät eivät saa pyyntilupia riittävästi.

Maaseutupoliisi valvoo tarvittaessa myös sudenmetsästystä
Poliisilla ei ollut viime talven susijahdin aikana Hyrynsalmella mitään roolia. Niin sanottu "suuri susijahti" on hoidettu paikallispoliisin mielestä kurinalaisesti ja mallikkaasti. Saaliin määrä ei poliisia kiinnosta niin kauan, kuin lakia ei rikota. Poliisilla on ollut tiedossa jo ennen susilauman Hyrynsalmelle tuloa, että sudet liikuskelevat rajan Kuhmon ja Hyrynsalmen rajan tuntumassa. Ylikonstaapeli Matti Kemppainen Hyrynsalmen poliisista tunnustaa hieman jännittäneensä sitä, milloin sudet tulevat Hyrynsalmen puolelle, sillä sen jälkeen ei olisi mitään laillista estettä susien metsästykselle. Laittomuudet susien metsästyksessä ovat tapahtuneet Matti Kemppaisen mukaan Suomussalmella ja Kuhmossa. Suomussalmella sutta ajatettiin moottorikelkalla, ja susi tapettiin sen jälkeen kelkkaa hyväksi käyttäen pistoolilla. Kuhmossa suden yli ajettiin autolla.

Luonnonsuojelu ja metsästys käsi kädessä
Ylä-Kainuun luonto ry:n puheenjohtaja Jouni Mäkeläinen on luonnonsuojelija, mutta myös innokas kalastaja ja metsästäjä. Luonnonsuojelija voi Jounin mielestä olla myös metsästäjä. Jounin suurin pelko kohdistuu siihen, että metsiä hakataan liian voimakkaasti, jolloin metsästys- ja kalastusmahdollisuudet kaventuvat. Kysyttäessä arveluttaako viime talven sudenmetsästäjien moraali Hyrynsalmella Mäkeläinen toteaa, että lain kirjain on täyttynyt metsästyksessä, Mäkeläistä tosin hieman hirvitti kaadettujen susien suuri määrä, 2 - 3 sutta oli ollut parempi. Mäkeläinen otti itse osaa sudenmetsästykseen. Siitä huolimatta hänen mielestään ihmisten tulisi hyväksyä tietty susikanta myös Hyrynsalmella. "Koko Kainuuta ajatellen susikanta on ihan riittävä ja ehkä voidaan jo puhua jonkinlainen keskittymästä noinkin pienellä alueella", kertoo Mäkeläinen.

Hyrynsalmi - kunta "poron kääntöpiirillä"
Ajettaessa valtatie viittä Kajaanista Kuusamoon päin tullaan Ristijärven ja Hyrynsalmen kunnan rajalle Seitenoikean voimalaitoksen tienhaaran jälkeen. Oikealle puolella metsässä sijaitsee tutun näköinen tilataideteos, jossa on suurin kirjaimin kaupunkien parkkihallien sisääntuloväylillä komeileva TILAA - TÄYNNÄ kyltti. Symboliikka tuntuu oikeaan osuvalta juuri Kainuun korvessa. Täyttyykö Kainuun metsien tyhjä tila nyt susilla? Kunnanjohtaja Jarmo Ronkainen kuvailee hyrynsalmelaisten tuntoja sudenmetsästykseen. Lähes joka toinen mies Hyrynsalmella metsästää. Eräharrastukset yleensä ovat viihtyvyystekijöitä tyhjenevällä maaseudulla.

Copyright: Risto Mulari

Oliko susijahti mielenosoitus Etelän herroille ja EU:n direktiiveille?
Paikallislehti Ylä-Kainuun toimittaja Juha Hankkila istuu mietteliäänä kesämökkinsä terassilla Ristijärven Jokikylässä. Toimittaja Hankkilalle poromiehet ovat kertoneet aika-ajoin poronhoitoalueelle ilmaantuneista susista. Hankkilan mieleen on tullut asioita, joiden valossa Hyrynsalmen susijahti on mahdollisesti ollut paikallisen väestön protesti EU:a ja Suomen päättäjiä kohtaan.

Sudet pelottavat paikallisia asukkaita
Viime kesän aikana on susia havaittu Kuhmossa maalaistalojen pihapiireissä. Koiria on hävinnyt pihoilta. "Häirikkösusia" siis on Kainuun metsissä edelleen. Jahtikausi 2001-2002 käydään uusilla ohjeilla, sillä metsästysasetusta on muutettu viime kesänä. Kuhmon puolella on ammuttu tänä talvena yksi tarkasti seurattu tutkimussusi. Tutkijat ovat ristineet tuon suden Jonnaksi. Se oli erittäin tuhoisa Kuhmon maaseudun koirien tappaja. Viimeisimmän iskunsa Jonna teki pihapiiriin, jossa hirvikoira oli häkissä pihalla. Susi raateli koiran aitaverkosta huolimatta sairaalakuntoon. Tällaisia poikkeuksellisen tuhoisia susia varten on Kuhmoon myönnetty yksi pyyntilupa.