Uusi Mikkeli

Copyright: Kirsti Vuorela

Kolmenkymmenen vuoden vääntö päättyi, kun Uusi Mikkeli syntyi 1.1.2001. Kolme kuntaa, Mikkeli, Mikkelin maalaiskunta ja Anttola, löivät hynttyynsä yhteen Hirvensalmen ja Ristiinan tyytyessä seuraamaan sivusta tapahtumia.

47000 asukkaan voimin kaupunki on 15. suurin Suomessa. Suuruutta voi mitata myös pinta-alalla, jota on pönäkät 1 622 neliökilometriä. Kolmesataa neliökilometriä pinta-alasta on vettä, ja vesistöjen rannalle on kohonnut yli neljä tuhatta kesämökkiä. Pääkaupunkiseudulla asuvalle Mikkeli on mansikkapaikka. Kaupunki itse haluaisi olla dynaaminen elinkeinoelämän keskus.

Ensimmäisen voittonsa Uusi Mikkeli saavutti joulukuussa 2000, kun tilastot kertoivat seutukunnan saavuttaneen muuttovoittoa 25 asukkaan verran. Saavutus on hyvä, kun ottaa huomioon Itä-Suomen muuttotappion. Toisaalta, yhä useampi Mikkeliin muuttava on ikääntyvä, joka haluaa viettää elämänsä ehtoopuolen "ihmisen kokoisessa kaupungissa." Savon Floridaksi Mikkeli ei kuitenkaan havittele. Väestön keski-ikä nousee joka tapauksessa uhkaavasti.

Nuorten houkutteleminen paikkakunnalle on keskeisiä tavoitteita Uudessa Mikkelissä. Jos nuorille ei ole tarjolla töitä, heitä on turha kalastella. Työpaikkojen syntymiseen satsataan ja kasvuyrityksiin suhtaudutaan erinomaisen suopeasti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nostettiin Vuokko Rehn; ex-kansanedustaja, jolla on vahva asema yrittäjien, erityisesti naisyrittäjien, puolestapuhujana.

Minkälainen on Mikkeli? Minkälainen oli maalaiskunta? Siitä kertovat ne, jotka asian parhaiten tietävät: kuntalaiset.

Kaupungista tulivat kosiomatkalle
Lauri Partti on vaikuttanut kunnallispolitiikassa yli 40 vuoden ajan. Vuonna 1939 ensimmäisen kuntaliitoksensa kokenut Partti vastasi "ei" ensimmäisille kosijoille.

Kunnanjohtajasta apulaiskaupunginjohtajaksi
Juhani Alanen siirsi työpöytänsä Rantakylästä kaupungintalolle. Talossa työskentelevät myös kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja kaksi kollegaa, Aulis Oittinen ja Eero Kaitainen.

Talo kaupungissa, koti maalaiskunnassa
Kati Myyryläisen mies, Vesa, rakensi pari vuotta sitten seitsenhenkiselle perheelleen talon Pitkäjärvelle. Kaupungin raja kulki seitsemän metrin päässä talon nurkasta, mutta maalaiskunnan puolella oleva tontti kuului kaupungille.

Lapualta Vaasan kautta Mikkeliin
Tapio Syväoja muutti Mikkeliin neljä vuotta sitten. Hän uskoo siihen, että suuruuden mittakaava toimii.

Tuliaisiksi maalaiskunnan hyvä henki
Maalaiskunnan henkilöstö jätti haikeita jäähyväisiään tutulle työnantajalle. Henkilöstöjuhlan humussa Arto Savonen ja Pirjo Pietikäinen syventyivät miettimään uuden kunnan haasteita.


Videokuvaa marraskuussa konserttitalo Mikaelissa pidetystä maalaiskunnan päätäjäisjuhlasta
Kuvaus ja editointi Jaakko Oranen


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkkejä:

© Nettiradio Mikaeli / Kirsti Vuorela 2001