Verkostokulttuuri leviää maaseudulla

Copyright: Mervi Sensio

Kenellä on valta maaseudulla? Samaan aikaan kun Euroopan Unioni viljelee direktiivejä ja säännöksiä, on maaseudun paikallisille, siellä torpissaan asuville ihmisille tarjottu työkaluja oman elinympäristönsä kehittämiseen. Miten vanhat ja jäykät toimintatavat muuttuvat, kun tyrkyllä on avoin, verkostomainen ja rajoista piittaamaton kulttuuri? Kuntaliitoksille ja kehittämistyölle on EU-Suomessa vaihtoehtoja.

Verkostokulttuuri tunkeutuu kaikkialle
Kuntaliitos siellä, toinen täällä. Näinkö Suomen maaseutu säilyy elinvoimaisena? Onko kuntien yhdistäminen ainut keino jatkaa matkaa parempaan tulevaisuuteen? Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen ei usko kuntaliitosten ratkaisevan kuntien ongelmia. Oleellisempaa maaseudun tulevaisuuden kannalta on, missä ovat todelliset tekijät ja heitä kuumentavat ideat. Miten saadaan aikaan todellisia maaseutua kehittäviä toimenpiteitä?

Perinteisiä ei helposti muuteta
Paikallinen aloitteellisuus ei ole Suomessa uutta. Sen juuret ovat naapuriavussa ja talkootyössä. Uutta on kuitenkin toimintaryhmätyö, jossa keskeinen idea on yhdistää paikallisella tasolla julkisia ja yksityisiä toimijoita, joilla on yhteinen päämäärä. Edellisen ohjelmakauden aikana toimintaryhmille tehty PRIDE-tutkimus osoittaa, että toimintaryhmätyö on luonut maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Ongelmiakin on ollut, sillä perinteistä ei aina haluta luopua.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: