Uusvanhat viljalajit kasvavat Suomenkin pelloilla

Copyright: Mervi Sensio

Erikoisia viljoja viljellään Suomessa muutamien satojen hehtaarien alalla. Tattaria ja muinaisvehnää eli spelttiä on jo tuotteistettu. Suomalaisista tattarijauhoista ovat erityisesti keliaakikot mielissään, ja luomuspeltistä innokkaimmat povaavat Suomelle tulevaisuuden vientipommia. Kuminan mausta suomalaiset eivät liiemmin pidä, joten raaka-aine joutaa vientiin. Suomesta onkin tullut tärkeä kuminantuottajamaa muiden rinnalle.

Virtasalmella yritetään tosissaan
Virtasalmen Viljatuote Oy kasvattaa tattaria, spelttiä ja kuminaa sekä perinteisiä viljoja 190 hehtaarin alalla. Omassa myllyssä viljat muuttuvat tuotteiksi, joita myydään ympäri Suomen. Kysyntä erikoistuotteista on kasvanut, ja raaka-ainetta ostetaan jo naapuripitäjistä.

Speltti on allerginen torjunta-aineille
Kauhajokelaisen viljelijän mukaan esi-isien kasvi speltti on allerginen myrkyille. Tätä outoa muinaisvehnää viljeltiin Suomessa viime vuonna eniten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Parasta speltti on luomuna, ja viljelijät uskovat sen viljelyalojen kasvavan tänä vuonna voimakkaasti. Tutkija toppuuttelee suuria puheita.

Kumina on helppo kasvi
Kuminan viljely ei vaadi kasvattajaltaan liikoja. Monivuotinen luonnonvaraisestikin elävä kasvi tyytyy suht vaatimattomaan hoitoon ja puinti jälkikäsittelyineen käy tavallisilla maatalousvälineillä. Kuminaa Etelä-Savossa viljelevä Juho Himanen aikoo ensi kesänä lisätä kuminan viljelyalaa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: