Bitit vilistävät kirjastossa

Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

Tietokone löytyy nykyään miltei kaikkialta. Tekniikan huima kehitys on tuonut näyttöpäätteen lähes joka työpaikalle ja moneen kotiinkin. Puhutaan tietoyhteiskunnasta, tiedon valtaväylistä ja jopa informaatioähkystä. Miten perinteinen kirjasto pärjää tässä digitaalisessa viidakossa? Kysyimme asiaa Mikkelin kaupunginkirjastosta.

Kirjastotoimenjohtajan työtä tietotekniikka on helpottanut nimenomaan tekstinkäsittelyn osalta. Nyt voin itse hoitaa asiakirjahallinnon, ja esim. kanslistin tarve on vähentynyt, sanoo kirjastotoimenjohtaja Leila Utriainen. Toisaalta joudumme turvautumaan kaupungin atk-yksikön tai ohjelmistontuottajien apuun ongelmatilanteissa, joita vääjäämättä silloin tällöin laitteiden ja ohjelmistojen kanssa tulee.

Henkilökunta suhtautuu pääsääntöisesti positiivisesti tietotekniikkaan, mutta totta kai on myös niitä, joita uudessa teknologiassa hieman pelottaa, pystyvätkö he omaksumaan sen, Utriainen pohtii, ja jatkaa, että henkilökunnan lisäkoulutukseen panostetaan jatkuvasti ja koulutukseen osallistutaan innokkaasti.

Kirjastotoimenjohtaja Leila Utriainen

Määrärahojen riittävyydestä Leila Utriainen sanoo, että vaikka laitteet ovat kalliita, niin toisaalta syntyy säästöä. Esimerkiksi hinnakkaita tietosanakirjoja, hakemistoja jne. ei tarvitse ostaa joka vuosi, vaan ne saadaan suoraan Internetin kautta käyttöön.


Miten tietotekniikka näkyy kirjaston arjessa?
Pidätkö digitaalista tiedonsiirtoa uhkana perinteiselle kirjalle?


Tulevaisuuden näkymistä Utriainen mainitsee kuntaliitokseen liittyvän kirjasto-ohjelman uusimisen. Uusi ohjelmisto mahdollistaa esim. varatun kirjan saapumisilmoituksen lähettämisen suoraan asiakkaan gsm-puhelimeen tekstiviestinä, jolloin asiakas saa tiedon todella nopeasti. Näin kirja kiertää entistä tehokkaammin.

Tietokone apuna kaukolainauksessa

Maakuntakirjaston puolella on tietotekniikan tulo nopeuttanut kaukolainaustoimintaa. Nykyään kaukolainapyynnöt menevät hetkessä sähköpostina kirjastosta toiseen, ja erilaiset digitaaliset tietokannat sekä reaaliajassa netissä toimivat hakupalvelut helpottavat niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin tiedonhakua. Erikoiskirjastonhoitaja Hilkka Vanajoen mukaan nykyinen systeemi toimii melko luotettavasti.

Tietokantoja moneen makuun

Yleisimmät kaukopalvelussa käytettävät tietokannat ovat Manda eli Suomen maakuntakirjastojen yhteisrekisteri ja Linda eli Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta. Nämä ovat molemmat lähinnä aineiston paikannusvälineitä. Lisäapuna kaukolainojen hankinnassa käytetään netissä olevia suoria aineistotietokantoja, joista saadaan samalla myös reaaliaikaiset saatavuustiedot.

Surffausta kirjaston yleisöpäätteellä

Yksi uusimmista Suomen yleisissä kirjastoissa löytyvistä nettitietokannoista on laaja artikkelitietokanta EBSCO, jota asiakkaat voivat käydä ilmaiseksi selaamassa kirjaston laitteilla. EBSCO sisältää n 2000 englanninkielisen aikakauslehden artikkelit sekä lisäksi liitteet ja abstraktit lähes 3000 aikakauslehden artikkeleista. EBSCO on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa yhden vuoden ajan 1.3.2000 - 28.2.2001.


Hilkka Vanajoki, mikä on SAVOTTA-tietokanta?
Onko kaukolainatoimintaan tulossa joitain muutoksia tulevaisuudessa?

Miten tietotekniikka on muuttanut työtä kirjastossa?

Tätä kysyimme kirjastonhoitaja Ulla Tarikalta, jolla on pitkä ura kirjastoalalla. Hän on toiminut parikymmentä vuotta Anttolan kunnankirjaston johtajana, mutta on nyt työnkierrossa täällä Mikkelin pääkirjastossa aikuistenosastolla neuvonnassa.


Onko työ erilaista riippuen kirjaston koosta?


Ulla Tarikka kertoo että, tietotekniikka on tullut osaksi kirjaston arkea. Perusasiakaspalvelutyö ei ole juuri muuttunut, mutta esimerkiksi tiedonhakuun atk on tuonut uusia välineitä, jotka helpottavat ja nopeuttavat työtä. Kirjojen lainaus ja palautus toimii kokonaan tietokoneella. Asiakas- ja kirjarekisterien ylläpito on myös helpompaa, kun ne ovat tietokoneella. Tietotekniikka on myös tuonut sellaisia asiakkaita takaisin kirjaston käyttäjiksi, jotka kokivat ettei kirjastolla ole enää mitään annettavaa heille. Esim. nuoret miehet ja pojat, jotka viettävät paljon aikaa Internetissä. Haittapuolena Ulla kokee atk:n nopean kehityksen, jonka mukana on välillä hankalaa pysyä. Kyllä siinä virkailijan pää on välillä tiukalla", Ulla tuumii.

Se, miten asiakkaat suhtautuvat tietokoneisiin kirjastossa, riippuu selkeästi esim. iästä. Vanhempien henkilöiden on usein vaikea ymmärtää miksi vanhoista kortistoista on luovuttu. Useimmille kuitenkin tietokoneet ovat niin oleellinen osa arkipäivää, että he kokevat ne aivan luonnolliseksi osaksi kirjastoakin. Monille varsinkin nuorelle pojalle kirjasto on paikka, jossa voi lukea sähköpostinsa, ja kirja on vain jokin kummallinen kapine josta on joskus kuullut puhuttavan", kertoo Tarikka.

Kirjastonhoitaja Ulla Tarikka

"Pyrimme opastamaan asiakkaita tietokoneiden käytössä tarpeen mukaan, mutta se ei ole aina mahdollista. Neuvontapisteen virkailijalla ei useinkaan riitä opastustyöhön aikaa, mutta toisesta kerroksesta löytyy uusi palvelumme TIENNET. Tiennetissä järjestetään erilaisia teemapäiviä ryhmille, sekä annetaan myös henkilökohtaista opastusta tietokoneiden käytössä."

Tietoliikenneyhteydet toimivat yleisesti ottaen hyvin, tilapäisiä häiriöitä sattuu silloin tällöin. Asiakkaat ovat tottuneet siihen, että tietoliikenteessä on katkoksia, joten valituksia ei juurikaan tule.

Kirjastossa on myös lainausautomaatti, joka on ahkerassa käytössä. Se lisää asiakkaan intimiteettisuojaa. Jos asiakas ei jostain syystä halua näyttää virkailijalle, mitä lainaa, automaatti on oiva apu. "Automaatti on yhtä luotettava tapa lainata kuin tiskiltä henkilökunnalta", Ulla vakuuttaa.


Kuinka luotettava nykyinen lainaus ja palautusjärjestelmä on, Ulla Tarikka?
Lainataanko romppuja paljon ja syrjäyttävätkö ne pikku hiljaa kirjan?


Mikä on TIENNET?

Tiennet antaa kaikille mahdollisuuden käyttää mm. internettiä, tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaohjelmia tarjoamalla tilan, atk-laitteet ja tietoliikenneyhteydet sekä opastusta ilman käyttömaksua.

Tiedosta tietoa on Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelukeskuksen yhteinen projekti, johon on saatu EU-rahoitusta. Tiennet on osa tätä projektia, jonka tavoitteena on:

  • nostaa tiedonhankinta- ja -hallintataitojen osaamistasoa
  • edesauttaa tiedonhankinnan periaatteiden omaksumista
  • tukea elinikäistä oppimista ja kansainvälistymistä
Tiennetin ahkeraa käyttöä

TIENNET - kansalaisen nettipaikka

"Pohdimme pitkään mikä nimi kuvaisi tätä paikkaa, ja päädyimme nimeen Tiennet. Se muodostuu sanoista tieto ja netti. Tiennet voidaan käsittää myös kielikuvana jos sen perään liitetään kysymysmerkki. Eli tiennet? Jos et niin etsi tietoa", kertoo projektin vetäjä kirjastonhoitaja Ulla Tarikka.

Tiennet-prjoketi sai alkunsa kirjaston käytönopetuksen uudistamistarpeesta. Piti löytää uusia välineitä siihen. Valtiovalta tukee myös osaltaan tällaisia verkko-opetusmateriaalia ihan projektirahoituksellakin. Verkkoonhan on siirtymässä yhä enenevässä määrin julkishallinnollisia palveluita mm. Kelan ja lääninhallituksen neuvonnat.

Projektin tarkoituksena on tuottaa materiaalia, jota kirjastot tarvitsevat kuntaliitoksen jälkeen kirjastonkäytön opetuksessa, joka on nykyisin lähinnä tiedonhaun opetusta, sillä kirjastohan on vain yksi tiedonhaun kanava.

"Jos puhutaan ikääntyvistä henkilöistä, maahanmuuttajista ja muista erityisryhmistä, niin heillehän on suunnattu paljon opetusta atk:sta ja verkoistakin, mutta monellakaan ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia näitä laitteita omasta takaa. Tätä epäkohtaa Tiennet myös paikkaa. Meillähän on kuusi asiakaspäätettä maksutta käytettävissä. Kahdelle näistä on ajanvaraus tehtävä, ja loput neljä ovat vapaasti käytettävissä aina kun tilaa on."

"Tänne voi tulla vaikka ei olisi koskaan tietokonetta käyttänyt. Opastamme tarvittaessa aivan perusasioista lähtien. Monelle onkin syttynyt kipinä tutkia esim. oman kotiseutunsa historiaa. Tästä on paljon mukavia kokemuksia etenkin ikääntyvien ihmisten kanssa joille käynti Tiennetissä on usein ensimmäinen kosketus tietokoneeseen."

"Tiennet on otettu hyvin vastaan meillä käy päivittäin 50-70 asiakasta, riippuen vähän tapahtumista , kuinka ne vetävät ihmisiä. Aloitimme 17.4.2000 ja nyt lokakuun puolessa välissä olemme päässet tilaston mukaan noin 7000 käyttäjään", sanoo Ulla.

Tiennet on avoinna pääkirjaston aukioloaikoina ja on kaikkien asiakkaiden vapaasti käytettävissä pääkirjaston tiloissa, 2. kerroksessa, Mikkeli-salin vieressä. PUH 015 194 2476

Lisätietoja:
Ulla Tarikka p. 015 194 2478
email: ulla.tarikka@mikkeli.fi

Linkit:

Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto
Suomen yleiset kirjastot

Tämä juttu on tuotettu osana Mikkelin ammattikorkeakoulun digiarkistokoulutusta.

© Nettiradio Mikaeli / Eila, Leena ja Matti 2000