"Deaf Zonessa toimittajantyö on salapoliisin hommaa"

Copyright: Ida Vauhkonen

Mikkelissä viime syksystä toiminut kuurojen harjoitustoimitus Deaf Zone tuottaa viittomakielisiä juttuja omalle Internet-sivustolleen. Idea harjoitustoimituksesta lähti viittomakielisten juttujen tarpeesta, sillä tiedotusvälineet tarjoavat vain niukasti toimituksellista aineistoa kuuroille Suomessa. Malli Deaf Zoneen otettiin samassa kaupungissa toimivasta X-site-harjoitustoimituksesta.

"Deaf Zone -nimi syntyi yhteisellä pohdinnalla suunnittelukokouksessa. Deaf tarkoittaa kuuroa ja Zone aluetta. Nimi on räväkkä, nuorekas ja kansainvälinen. Lisäksi siinä on vähän scifi-teemaa pelien maailmasta", X-siten ja Deaf Zonen vetäjä Sippo Seurujärvi kommentoi.

Deaf Zonen sivuilta löytyy muun muassa esittelyvideoita Mikkelistä, haastatteluja, kuntoilusta kertovia infopätkiä sekä peliarvosteluja. Myös kuulevat on otettu jutuissa huomioon niin, että videon taustalla kuuluu selostajan ääni tai ruudussa on tekstitys.

Nettivideolla Ari Parkkinen ja Petri Hämäläinen kertovat kokemuksiaan Deaf Zonesta.

Copyright: Ida Vauhkonen
56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin 7 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon kuvasivat Elin Eriksson ja Jani Auersalo. Tulkkina ja kääntäjänä toimi Piritta Vänttinen. Videon editoi Ida Vauhkonen. Tuotannon ohjasi Markku Kääriäinen.

Työnjako toimii Deaf Zonessa hyvin, koska kaikilla kolmella harjoittelijoilla on erilaiset taustat ja tästä syystä myös hyvin erilaiset mielenkiinnon kohteet. Mika Kukkonen pitää erityisesti ilmaisupuolesta ja lavasteiden teosta. Hän ei välitä niinkään tietokoneista, joten videokuvauksien leikkaus jää Ari Parkkiselle ja Petri Hämäläiselle. Parkkinen on erikoistunut myös peliarvosteluihin. "Olen ainoa, joka Suomessa tekee kuuroille viittomakielisiä peliarvosteluja."

Deaf Zonen suurin ongelma oli pitkään kokopäiväisen tulkin puuttuminen tiimistä. "Mikkeliin on jostain syystä vaikea saada tulkkeja", Parkkinen sanoo. Parkkisen ja Hämäläisen mielestä tulkkien asemaa pitäisikin parantaa Suomessa. "Tulkeilla ei ole työehtosopimusta, mikä tarkoittaa sitä, että palkat vaihtelevat valtakunnallisesti paljon. Lisäksi työ on raskasta ja usein huonopalkkaista", Hämäläinen lisää.

Deaf Zonen lisäksi vain Kuurojen Liitolla Helsingin Valkeassa talossa on vastaavanlaista toimintaa. Deaf Zonelaiset toivovatkin työnsä kannustavan myös muita kuuroja. "Otamme tiimiimme uusia harjoittelijoita, kuuroja sekä kuulevia", Parkkinen sanoo. "Jos kuvaaminen, editointi ja toimituksessa työskentely kiinnostaa, kannattaa tulla mukaan toimintaan. Meillä on tulkki käytössä, joten yhteistyö kuulevienkin kanssa onnistuu", Hämäläinen kertoo.

Copyright: Ida Vauhkonen

Parkkiselle ja Hämäläiselle työskentely Deaf Zonessa oli aluksi harrastus, mutta kehittymisen myötä kiinnostus toimittajan työhön on kasvanut. Hämäläinen painottaa vielä, että he etsivät jatkuvasti yhteistyökumppaneita eri paikkakunnilta, jotta toiminta voisi laajentua ja kuurot saisivat lisää viittomakielisiä ohjelmia. "Tietoa ja taitoa on kertynyt jo sen verran, että voisimme opastaa ja opettaa myös muita", Hämäläinen mainitsee.

Deaf Zone on osa ESR-rahoitteisen Esmo-Enter net stop -hankkeen toimintaa. Hanketta hallinnoi Otavan Opisto, joka on toiminnassa mukana myös rahoittajana.

Linkki:

Nettiradio Mikaelin arkistosta: