Yritykset etsivät etäopetuksen markkinarakoja

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Siinä kun suomalaiset etäopetuksen kehittäjät vielä maistelevat, löytyisikö omista oivalluksista kaupallisia sovelluksia, pienet eurooppalaiset yritykset tekevät jo täyttä päätä kauppaa ja kehittävät saatujen kokemusten pohjalta omia tuotteitaan. Markkinaraot saattavat olla hyvinkin kapeita, asiakasryhmät suppeita ja menetelmien pitää venyä asiakkaan tarpeisiin.

Fysiikan opettajana ja konsulttina vuosia toiminut saksalainen Marcus Hildebrandt on kehittänyt kahden viime vuoden aikana pienille ja keskisuurille berliiniläisyrityksille räätälöityä etäopetuspakettia verkkoon Lernen just in time -projektissa. Ideana on ollut testata, minkälaisia oppimateriaaleja yrityksissä tarvitaan ja kuinka laajoiksi aineistot pitäisi laatia.

Kokeiluista opittiin, että yrityksien on vaikea kuvailla, minkälaisiin todellisiin ongelmiin etsitään konkreettisia ratkaisuja. Yrityksissä kaivattiin tietopaketteja, joiden omaksumiseen menee kerrallaan enintään 5-15 minuuttia työpäivän aikana. Verkkosovellusten on oltava mahdollisimman selkeitä navigoida ja klikattavia painikkeita saisi olla "enintään neljä". Joka kolmas mukana olleista ei pyytänyt ollenkaan ohjausta.

Hildebrandt uskoo, että kokemusten pohjalta syntyy kannattavaa liiketoimintaa, sillä osallistujat pitivät verkkokurssien lisäarvoa kirjaa parempana ja olivat valmiita maksamaan osallistumisesta enemmän kuin seminaareista. Ryhmää he eivät kaivanneet oppimiseen, vaan yhdessä olemiseen. Hildebrandtia kiinnostaakin miettiä, miten verkko-opiskelun ohjaus kannattaisi järjestää, kun sille ei liiemmin tarvetta ilmennyt. Yritys pyöritti läpi kaksi erillistä kokeilua. Toisessa oli mukana 30 yrityksestä 100 työntekijää periaatteella, että kaikki saavat osallistua. Toisessa kokeilussa puolestaan mukana oli 20 yritystä ja niistä pääsi kustakin mukaan yksi työntekijä, yleensä perheyrityksessä avustavissa tehtävissä oleva perheenjäsen.

Marcus Hildebrandt. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Marcus Hildebrandtin haastattelu. (Video interview with Marcus Hildebrandt in English).


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Pidempään etäopetuksen kehittämisessä mukana olleet ovat päässeet seuraamaan aitiopaikalta teknisen kehityksen vauhtia. Saksalainen Herbert Müller Philipps Sohn oli mukana 80-luvun alussa testailemassa videotext-järjestelmää, joka välitti tekstipohjaista tietoa television kautta tekstitelevision tyyppisesti. 90-luvun alussa hän pääsi perehtymään videoneuvotteluun erillisissä EU-hankkeissa, ja 90-luvun lopulla hän oli mukana kehittämässä saksalaiselle autoyritykselle bisnestelevisiota. Kynnyskysymykseksi nousi kuitenkin laajakaista, joka koettiin liian hitaaksi ja epäluotettavaksi yhteydeksi.

Vuosikymmenen lopulta saakka Herbert Müller on ollut satelliittiteknologian lumoissa. Stuttgartilaisessa FBD-Bildungsparkissa hän on ollut käynnistämässä kiinteistömassojen yksityistämiseen liittyviä koulutuksia Venäjällä satelliittitekniikan varassa. Ideana on jakaa saksalaisten yhdentymisen aikana kiinteistöjen yksityistämisestä saamia kokemuksia venäläisille edullisella tavalla. Yritys välittää tietotaitoa venäjänkielisinä videoina alkuvaiheessa paikallishallinnon viranomaisille.

Herbert Müller. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Herbert Müllerin haastattelu nettivideona. (Video interview with Herbert Müller in English).


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideoiden katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videot kuvasi ja toimitti Online Educa Berlin -konferenssissa joulukuussa 2004 Päivi Kapiainen. Jutut editoi Matti Markkanen.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: