Avoimuus on peruspilarimme

Juha Kontinen Juha Kontinen on Sairilan koulukodin apulaisjohtaja. Hän aloitti opettajana vuonna -73 ja on ollut vuodesta -90 alkaen apulaisjohtajana Sairilassa. Sairilan koulukoti on yksi seitsemästä valtion laitoksesta.

Sairila ei ole erikoistunut mihinkään hoitomuotoon, vaikka tarvetta olisi erikoistua esimerkiksi huumenuorten hoitoon. Huumenuorten hoito vaatisi erityistiloja, eikä koulukodilla ole tällä hetkellä sellaisia. Tulijoiden painopistealue on Mikkelin seutu. Sairilassa on oma erityiskoulu, jonka oppilaat koostuvat koulukodin oppilaista ja ympäristökuntien oppilaista. Ulkopuoliset oppilaat käyvät erityiskoulua, mutta saavat todistuksensa oman alueensa koulusta.

Oppilasaines on muuttunut jonkin verran. Ennen oli perinteisesti sosiaalisesti sopeutumattomia oppilaita. Nyt monella on mielenterveysongelmia: moni nuori tulee sairaalakoulusta Sairilaan. Nuorilla on päihde- ja huumausainekokeiluja koulukotiin tullessa, ja niitten asioitten kanssa täytyy tehdä paljon työtä. Ongelmat eivät ole syntyneet vuodessa eivätkä kahdessa ja niiden korjaaminen vaatii paljon työtä ja ammattitaitoa. Koulukodissa on työntekijöitä kaikkiaan 30 ja osaaminen on korkeaa luokkaa. Se on koulukodin vahvuus.

Koulukodissa joudutaan tietysti painiskelemaan myös samanlaisten ongelmien kanssa kuin tavallisissakin kouluissa. Yksi ongelmista oli kiusaaminen. Keväällä -96 Sairilassa oltiin aseettomia kiusaamisen edessä. Siellä mietittiin, mitä kiusaamiselle voitaisiin tehdä? Lopulta päätettiin perustaa suunnitteluryhmä, jossa olivat mukana kaikki työtekijäryhmät ja opiskelijat. Yhteisö sitoutui ratkaisemaan ongelman.

Ensin piti kartoittaa mitä on kiusaaminen ja toisaalta mitä on kiusoittelu? Kaikki työntekijät lähtivät tekemään havaintoja. Asiaan suhtaudutaan avoimesti ketään leimaamatta.

Sairila-metodi
Hyvä ilmapiiri vaikuttaa koulunkäyntiin
Ei kannata tehdä asioita aina samalla tavalla
Meillä ei ole järjestyssääntöjä, ei rangaistuksia eikä palkkioita

Koulukodit ovat monessa asiassa edelläkävijöitä. Henkilökuntaa on aina ollut riittävästi, leirikouluja järjestettiin jo 70-luvun puolivälissä. Leirikoulut tulivat vasta myöhemmin kunnan kouluihin. Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ovat olleet käytössä jo pitkään ja ne on muokattu jokaisen oppilaan omista tarpeista lähtien. Koulukodeissa on käytetty ja käytetään paljon elämyspedagogiikkaa, joka on tärkeää, mutta pelkällä kalliolla kiipeilyllä ei oppilaita paranneta.

Sairilassa ollaan muuttamassa tapaa opettaa. He ovat ajatelleet, että opetussuunnitelmassa on liian paljon teoreettista ainesta. He muuttavat tuntijakoa enemmän käytännölliseen työpajatyyppiseen suuntaan ja poistavat jyrkät oppiainerajat. Teknisen työn tiloissa voidaan rakentaa peräkärry ja samalla pohditaan mitä kaikkea se vaatii: matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, kuvaamataitoa...

Pelkkä kallioilla kiipeily ei tietenkään riitä
Yhteistyötä vanhempien kanssa
Pienet keskusteluryhmät
Mielekästä koulunkäyntiä

Polku-projektissa tehtiin yhteistyötä lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan kanssa. Niilo Mäki Instituutti on mukana projektissa, jossa seurattiin oppilaita, jotka olivat matkalla koulukotiin ja ovat koulukodeissa tällä hetkellä.

Koulukodit joutuvat välillä ikävän julkisuuden kouriin. Raflaavat lööpit myyvät hyvin lehtiä, mutta itse asiat joista puhutaan ovat vakavia. Niiden takana on monenlaisia häiriöitä, joihin pitäisi päästä puuttumaan riittävän ajoissa. Enää ei päde sellainen sanonta, että koulukotiin joutuu vaan sinne pääsee. Se on monelle nuorelle helpotus, että häntä ruvetaan hoitamaan kuntoon.


Koulukodit lööpeissä
Yhteistä aikaa pitää olla

Timo Leino opiskelee Sairilan koulukodissa yhdeksännellä luokalla.

Päivän rutiinit
Raportti on hyvä asia
Timon mielipide Sairila-metodista
Harrastus mahdollisuuksia löytyy
Ympäristö yllätti
Hops
Suhteet perheeseen säilyy


Nuoret syrjäytyvät
Esimerkki ääri-ilmiöstä: saatananpalvonta

Takaisin

© Nettiradio Mikaeli 1999 / Sari Järn