Tulkit etätyössä

Etätulkkausta videoneuvotteluyhteyden varassa. Copyright: Minna Surakka

Videoneuvotteluyhteyden tai kuvapuhelimen avulla tulkkaaminen säästää sekä aikaa että rahaa ja ammattilaisen välittäessä viestiä kieli- ja kulttuurimuurin yli vältytään myös monilta väärinkäsityksiltä. Etätulkkaus on varteenotettava vaihtoehto etenkin syrjäseuduilla ja harvinaisten kielten kyseessä ollessa.

Uuden tekniikan yleistyessä tulkin ja tulkattavien ei välttämättä tarvitse olla edes samalla paikkakunnalla. Suomi, Venäjä ja EU -tulkkikoulutusprojektin projektisihteeri Minna Silventoinen toivookin, että pienet ja syrjäiset paikkakunnat oivaltaisivat etätulkkauksen mahdollisuudet. Harvinaisten kielten, kuten vaikka kiinan tai arabian taitajia on harvassa, mutta niidenkin tulkkipalveluja voi saada muualta Suomesta videoneuvotteluyhteyden tai kuvapuhelimen avulla todella yksinkertaisesti, hän toteaa.


Etätulkkauskoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa
Mitä etuja etätulkkauksesta on asiakkaalle?
Etätulkin käyttöohjeet


Projektisihteeri Minna Silventoinen. Copyright: Minna Surakka

Suomi, Venäjä ja EU -tulkkikoulutusprojekti antaa täydennyskoulutusta tulkkina toimiville ja ammattiin haluaville. Koulutusta on järjestetty vuodesta 1998 alkaen Euroopan Sosiaalirahaston ja opetusministeriön rahoittamana Kansainvälisen viestinnän laitoksen tiloissa Savonlinnan kampuksella. Projektin rahoitus loppuu heinäkuussa 2001, eikä jatkoa nähtävästi ole luvassa vaikka kysyntää olisikin. Silventoinen kertoo tiedusteluja tulleen vielä viimeisenä keväänäkin viikoittain.

Katsekohtakti videokameran kautta

Tulkkiprojektin toinen ja näillä näkymin viimeinen koulutusryhmä harjoitteli maaliskuussa 2001 etätulkkausta yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Satu Kara ja Toivo Tupin suorittavat kurssin loppukokeen toukokuussa.


Toivo, eroaako etätulkkaus tavallisesta tulkkaustilanteesta?
Vaatiiko etätulkkaus erilaista valmistautumista?


Etänä tulkkaaminen ei tuottanut parivaljakolle sen suurempaa päänvaivaa kuin tavallinenkaan. Suurta eroa tilanteiden välillä ei heidän mielestään ole. Videoneuvotteluyhteyden varassa toimittaessa tekniikka toki tuo omat kompastuskivensä: yhteys voi katketa tai kuuluvuus voi olla huono, jolloin tulkkaus vaatii todella tiukkaa keskittymistä.

Toivo Tupin tulkkaa etänä. Copyright: Minna Surakka

Molemmat tulkit toteavat myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen olevan hieman helpompaa kasvotusten puhuttaessa. Mielialat ja tunnelman aistii silloin paremmin ja tulkattavan voi tarvittaessa myös keskeyttää helpommin. Videoyhteydestä johtuva pieni viive häiritsee sekin jonkin verran keskustelua.


Satun kokemuksia etätulkkauskurssista
Esimerkkejä etätulkkausharjoituksista


Esimakua monikulttuurisesta työyhteisöstä

Tulkkiprojektilaiset ovat koulutuksensa aikana saaneet runsaasti omakohtaista kokemusta kulttuurienvälisen viestinnän haasteista ja eri kansallisuuksien välisistä eroista: syksyllä 2000 aloittaneessa kymmenen hengen ryhmässä on kuusi äidinkieleltään ja kulttuuritaustaltaan venäläistä, kolme suomalaista ja lisämausteena Varsovan yliopistosta valmistunut venäjän opettaja, jonka äidinkieli on puola. Vuoden mittaisen koulutuksen aikana eri kansallisuudet ovatkin saaneet oppia sopeutumaan toistensa omituisuuksiin.

Satu Kara. Copyright: Minna Surakka
Onko monikulttuurisessa opiskelijaryhmässä tullut kulttuuritörmäyksiä, Minna Silventoinen?
Särmät hioutuvat hiljalleen


Yhdeksi tulkkiprojektin ansioista voidaan lukea se, että koulutus on auttanut akateemisen taustan omaavia maahanmuuttajia työllistymään. Syksyllä 1998 aloittaneen ryhmän opiskelijat ovat Silventoisen tietojen mukaan sijoittuneet pääasiassa Etelä-Suomeen. Muutama heistä on saanut koulutustaan vastaavan työn, muutama on palannut entiseen työpaikkaansa ja saanut siellä uusia työtehtäviä. Vapailla markkinoilla olevat taas ovat kertoneet saaneensa lisää työtilaisuuksia koulutusaikana solmimiensa kontaktien ansiosta.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: