Satavuotiaan koulun juhlaväki peräsi arvokeskustelua

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomalaisella koululaitoksella on varsin nuori historia. Kaupungeissa ensimmäiset koulut aloittivat kuusivuotisina kansakouluina 1866, ja vasta 1898 maalaiskunnat velvoitettiin perustamaan kansakouluja. Sitä ennen lasten opetus oli ollut kirkon harteilla ns. kiinteissä ja kiertävissä lastenkouluissa. Mäntyharjun Halmeniemellä koulunkäynti alkoi vuokratiloissa sata vuotta sitten, 1904. Sittemmin 1907 valmistui ensimmäinen hirsirakenteinen puukoulu kylätien varresta vuonna 1898 ostetulle kahden hehtaarin tontille. Nykyinen koulurakennus valmistui 1965.

Kun suomalainen kansakoulujärjestelmä alkoi rakentua, maalaiskylät saivat koulunsa viimeisinä. Kun koulu perustettiin, oppilaiden koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä, joten kaikkein kaukaisimpien seutujen lapset eivät kouluihin päässeet. Koulujen määrä lisääntyi aina 1920-luvulta 1970-luvulle saakka. Väen muutto taajamiin ja lapsiluvun aleneminen perheissä käänsivät suunnan toisin päin, ja kouluja alettiin lakkauttaa sieltä, mihin niitä viimeksi oli perustettu. Kuntien säästökuurit jatkuvat, ja liipaisimella ovat vielä säästyneet kyläkoulut. Halmeniemen kyläkoulun satavuotisjuhliakin sävyttivät vuosikausia jatkuneet lakkauttamispuheet. Juhlakansa peräsi arvokeskustelua. Sotaveteraani Paavo Turkki kiteytti mietteitä: "Outoja ovat säästöpuheet, kun ennen elettiin niin pienillä eikä tunteja laskettu, niin ei tätä nykymenoa käsitä".

Nettivideo Halmeniemen koulun 100-vuotisjuhlista 3.10.2004.


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin 11 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon on toimittanut Päivi Kapiainen-Heiskanen. Videon editoi Matti Markkanen ja kuvasivat Matti Markkanen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Koulun juhlissa kuvatulla videolla Pentti Kytö kertoo, kuinka hänen isovanhempiensa myydessä koulun tontin, kauppakirjaan sisällytettiin opettajalle oikeus antaa lehmänsä laiduntaa tilan pelloilla. Sotaveteraani Paavo Turkki puolestaan muistaa vanhan puukoulun neljine pönttöuuneineen ja tiukkoine opettajineen. Koulun johtajaopettajana peruskoulun aloitusvuodesta 1974 aina vuoteen 2001 asti toiminut Jarmo Parkkinen kertoo, että oppilaslukua on laskettu huolestuneina jo 70-luvulta saakka, ja sittemmin minimioppilasmäärää on vain nostettu 12:sta 20:een. Jarmo Parkkisen mielestä kyläkoulujen lopettaminen tappaa maaseudun ja sen kulttuurin, joten nyt olisi arvioitava, mikä on arvokasta. Vesa Vuopala opetti vastavalmistuneena luokanopettajana koululla 2000-luvun alussa kaksi ja puoli vuotta. Hän suosittelee kyläkouluja myös nuorille opettajille, koska "täällä pääsi toteuttamaan itseään itsenäisesti ja toteuttamaan pedagogiikkaansa, se oli se juttu".

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Satavuotisjuhlia varten Vesa Vuopala teki kuutosluokkalaisten kanssa kyselytutkimuksen koulun entisille oppilaille. Tutkimuksessa selviteltiin koulun muuttumista: koulumatkoja, rakennuksia, opetusvälineitä, opettajia, rangaistuksia, oppitunteja ja kotitehtäviä, välitunteja ja kouluruokaa. 28-sivuinen historiikkikysely jatkaa koulusta aiemmin kirjoitettujen historiikkien sarjaa: Mäntyharjun Halmeniemen kansakoulu 1904-1954 (Kuikka, S. 1954) ja Halmeniemen koulu 1904-1984 (Parkkinen J., 1984).

Halmeniemen kylä tunnetaan valtakunnallisestikin vuosia jatkuneesta aktiivisesta asukkaiden hankintakampanjasta ja talkoohengestä. Tusina autiotaloa on otettu jälleen asumiskäyttöön, ja tonttikampanjaa käynnistellään. Lapsiperheitä kylään olisi muuttamassa enemmänkin, kunhan vain asuntoja riittäisi.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: