Internetissä riittää oppimista

Hannu Linturi. Copyright: Mervi Sensio

Otavan Opiston johtaja Hannu Linturin mielestä Internet näytti heti tullessaan ympäristöltä, jolla voidaan murtaa jäykkä ja yhteiskunnan perässä laahaava koulutusjärjestelmä ja oppimisen jäykät säännöt. Kehitys onkin vuosien varrella vienyt suuntaan, jossa oppimista eivät enää rajoita aika, paikka tai elämänvaihe. Koulutusjärjestelmä sitä vastoin on osoittautunut hankalaksi tapaukseksi. Verkot on kyllä otettu jo sujuvasti oppitunneille mukaan, mutta samalla perinteisillä opettamisen tavoilla tukahdutetaan se juttu, mikä verkko-oppimisessa on olennaisinta. Kaikkinensa Internet on tuonut ihmisille paljon mahdollisuuksia, mutta myös vakavia syrjäytymisen vaaroja.

Hannu Linturi tutustui Internetiin jo silloin, kun graafisesta käyttöliittymästä tai ulkoasusta ei ollut tietoakaan Internetin käytössä. Viestit kulkivat kuitenkin jo tuolloin maailman tästä kolkasta toiseen lennokkaasti nykyisen sähköpostin tavoin ja tiedonhakukin mahdollistui aika pian. Linturi näki siinä heti mahdollisuuksia.


Ensimmäiset ajatuksesi Internetin hyödyistä oppimisessa?


Kouluinstituutiolle Linturi näki ennen muuta Internetin tuovan joustavampia mahdollisuuksia tarjota opetusta minne ja kenelle tahansa. Asiasta innostunut kansanopiston johtaja kehitteli muiden hurmaantuneiden kanssa Internetixin, josta tuli Suomen ensimmäinen avoin verkko-oppimisympäristö. Alussa kaikki vastaanottajat eivät nähneet touhussa mitään merkittävää järkeä.


Alussa tuli pettymyksiäkin


Tällä hetkellä verkko-opetusta käytetään Linturin mielestä jo sujuvasti muun opetuksen jatkeena. Lamavuodetkin ajoivat tätä osaltaan eteenpäin kehitystä, jonka myötä monimuoto-opiskelu yleistyi ja opittiin siihen, että opiskelija voi oppia itsenäisesti, vaikka ei istuisikaan koulun penkissä fyysisesti. Linturin mukaan Internetin myötä merkittävämpiä asioita on kuitenkin tapahtunut muualla kuin koulumaailmassa. Internetissä kuka tahansa voi oppia mitä tahansa ilman koulua. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja oppiminen on rajatonta. Verkko ei myöskään edellytä samanmuotoista oppimista toisten kanssa, vaan kunnioittaa oppijan omia ominaisuuksia ja valintoja oppimistyylissä.

Copyright: Mervi Sensio
Verkkokeskustelu ja vuorovaikutteisuus ovat olennaisia asioita
Tutkimuksia verkkokeskusteluista


Tällä hetkellä Hannu Linturi on huolestunut siitä, että kouluympäristöt luovat nyt tarpeettomia sääntöjä, edellytyksiä ja määräyksiä, joilla luonnollinen oppiminen verkoissa muutetaan keinotekoiseksi pakoksi. Juju verkko-oppimisessa on kuitenkin juuri se, että se on ennalta arvaamatonta ja vapaata. Oppija ei etukäteen tiedä, mitä hän tulee oppimaan, kun taas perinteisessä koulumaailmassa kirjan sivut ne ja nämä osoittavat kenelle tahansa, mitä seuraavan tunnin aikana pitäisi jokaisen päntätä päähänsä. Oppimisen paikkana verkko on Linturin mielestä niin mainio, että siellä tapahtuvia oppimisen malleja olisi syytä ottaa mukaan myös perinteiseen koulumaailmaan. Verkossa tiedot on haettava, niitä on valikoitava, suodatettava, arvioitava ja sisäistettävä, ja kun tuon prosessin käy läpi, on oppimista tapahtunut varmasti.


Perinteisen koulumaailman on syytä ottaa oppia


Verkko-oppimisesta innostuneet opettajat ovat saaneet oppilailtaan ainakin alkutaipaleella kylmää vettä niskaansa. Jos ylioppilaskokeet odottavat, tuntevat opiskelijat helposti olevansa heitteillä, jos opettaja ei tarjoile kokeisiin tarvittavaa tietoa tarjottimella. Linturi sanoo, että pakkokeinojen lisäksi opiskelijoille kannattaa perustella verkko-oppimista vaikkapa hyvänä kolesterolina. Hyvä tieto jää päähän ja sitä voi soveltaa omaan elämäänsä, huono tieto hukkuu seuraavan tiedon alle.


Tiedon hyvät ja pahat kolesterolit
Onko opettajien koulutuksessa otettu verkot huomioon?


Onko perinteisillä kouluilla tulevaisuutta ilman verkkoja? Ei ole, uskoo Linturi. Verkko-oppiminen soluttautuu tulevaisuudessa yhä tiiviimmin perinteiseen kouluun ja Linturi toivoo, että se joskus myös murtaa oppilaitosten välisiä nokkimisjärjestyksiä ja häivyttää rajoja eri toimijoiden välillä. Hän uskoo, että murroksen jälkeen opiskelijoille avautuu myös helpommin ovia, jotta opiskelu minkä instituution alla tahansa on mahdollista.


Oletko tyytyväinen perinteisten oppilaitosten verkko-oppimisen panostuksiin?
Milloin järjestelmä murtuu?


Copyright: Mervi Sensio

Verkko-oppimisen ympärillä on keskusteltu vuodesta toiseen siitä, millaisella tekniikalla ja alustoilla verkko-oppimista on hyvä tarjota opettajille ja opiskelijoille. Linturin mukaan vanhan fyysisen koulumaailman verkkoon siirtymiseen tarvitaan toki verkko-oppimisympäristöä, mutta jos se on suljettu ja jäykkä kuten koulu, siellä ei voi tapahtua sitä verkko-oppimista, mistä niin mahtavana puhutaan. Toinen tämän hetken ongelma on, että tarjolla olevat oppimisympäristöt ovat sosiaalisesti köyhiä. Niistä puuttuvat ne juorunurkat ja tupakkapaikat, jotka ovat Linturin mielestä oleellisia paikkoja elämälle, joka on elämisen arvoista.


Juorunurkat puuttuvat
Missä viipyvät suomalaiset hyvät ideat?


Otavan Opiston tulevaisuusluotain, verkko-oppimisympäristö Internetix perustettiin 1996. Sisällön rakentamisen jatkoksi Internetix kehittyi ohjelmistotuotantohankkeeksi, joka nimettiin Internetix Multiverseksi. Sen tavoite oli muun muassa saada ohjelmistoympäristöstä ymmärrettävä, helppokäyttöinen ja hierarkioista vapaa. Jokin etappi on nyt savutettu, ja Linturi on tyytyväinen tuloksiin.


Internetixin tulevaisuus?
Oletko tyytyväinen kehitettyihin ohjelmistoihin?


Otavan Opistolla on pitkät perinteet myös viestinnän kouluttajana. Tällä hetkellä talossa on noin 60 henkeä ammatillisessa viestintäalan koulutuksessa. Linturi tietää, että valtakunnallisesti alan koulutusvolyymeistä ollaan huolissaan, sillä ne ovat ylisuuria. Asia ei Linturin mielestä ole kuitenkaan mustavalkoinen, sillä kun eletään mediamaailmassa, on sen hallitseminen tärkeää, sijoittuipa työelämässä minne tahansa.

Copyright: Mervi Sensio
Uskotko, että kaikille media-assistenteille löytyy töitä?
Koulutuksen kehityssuunnitelmia?


Tulevaisuudessa menestymisen mahdollisuus edellyttää tietotekniikan ja Internetin hallintaa. Vastuunkantajaksi Linturi nimeää peruskoulun. Siinä kun tenavat opetetaan kirjoittamaan ja lukemaan, olisi heidät evästettävä hallitsemaan tuo enter-näppäimen päässä oleva maailmankaikkeus. Kaikki eivät sinne kuitenkaan pääse. Linturi toteaa, että näkyvissä on ryhmä ihmisiä, jotka auttamatta syrjäytyvät tästä kaikesta.


Uuden sukupolven arkea, jonka kyydissä kaikki eivät kestä
Fyysisestä maailmasta virtuaalimaailmaan
Mitä tutkisit nyt verkko-oppimisesta?


Linturin vastauksissa vilahtelevien sivistyssanojen merkityksiä (Suomalainen sivistyssanakirja, Gummerus):

Verkko-opetukseen liittyviä juttuja Nettiradio Mikaelin arkistossa: