Kielipelissä kauniit sanat katoavat

Copyright: Mervi Sensio

Miksi nuoriso snoukkaa ja dunno saa kohta bannit? Miksi golfareiden greenillä on raffia? Ja tähän vielä jatkeeksi nörtin viesti kaiutinongelmistaan: "mul on sellaset että yks subbari ja sitte kaks pientä muttaku soittaa hiljaisella ni miks ääni kuuluu enemmän vasemmasta ku oikeesta... jos soittaa lujaa ni ääni kuuluu 'keskeltä'. Ja en viitti soitaa lujaa ko porukat ei tykkää." Mitä kieltä tässä maassa nykyään puhutaan? Taide- ja kasvatusfilosofian dosentti Matti Itkonen miettii, että kielen muuttuessa suomen kielen kauniit sanat, kuten suvehtia, ovat katoavaa perintöä.

Etenkään nuorison puhekieli ei maan kieltä arvosta. Yksin nuoret eivät ole kummallisen kielipelin syypäitä, sillä monilla aloilla kieleen tunkeutuu yhä enemmän sanoja ulkomailta. Se hyväksytään ja sillä jopa kerskutaan. Myös kapulakielisyys kiusaa. Miksi poika suorittaa ongintaa, miksi hän ei voi vain onkia?


Miksi suomalaiset sanat eivät riitä?


Suomessa on myös väheksyttäviä kielenlajeja. Helsinkiläinen on ylpeä siitä, että hän puhuu slangiaan. Savolaisen murretta taas pidetään junttikielenä. "On kummallista ajatella, että puhun väheksyttävää kieltä ja helsinkiläisyys itsessään sisältäisi sivistyksellisen lisän".

Matti Itkonen. Copyright: Mervi Sensio
Miksi Hesan slangi on hienoa ja savo nolottaa?


Tietokonekin herjaa ja ohjelma kaatuu, vaikka onkin hiljaa ja pysyy paikallaan. Jotkut supisuomalaiset sanat ovat saaneet uusia merkityksiä. Itkosen mielestä alan ihmisten on kunnioitettava omaa kieltään ja etsittävä asiantuntijoiden avulla alalleen sopivia suomalaisia sanoja. Ilkeää on myös se, että toisen luomaa tekstiä kopioidaan surutta omille nimille ilman lähdemerkintöjä. Se ei ole reilua sen paremmin tekstin luojaa kuin kopioijaa kohtaan. Oma kieli tukehtuu, jollei sitä itse koskaan omasta nahasta luo.


Miten kieltä voi kehittää?
Itseään arvostava ei kopioi toisten tekstejä
Miten kirjallisuudessa voi kokea hurmion?



Dosentti Matti Itkonen luennoi äidinkielen opettajille Otava Opiston Mikkelin yksikössä huhtikuussa otsikolla Elämys ja eksistenssi - äidinkielen aineistotehtävän filosofinen arvostelumahdottomuus. Voit kuunnella luennon kokonaisuudessaan äänitiedostona, joka kestää noin 45 minuuttia.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: