Opiskelijoitamme kiinnostavat ihmiset ja auttaminen

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Sosiaali- ja terveysala vetää hyvin opiskelijoita ja töitä löytyy, vaikka samaan aikaan alasta on tullut syntipukki kuntien kamppaillessa talousvaikeuksiensa kanssa. Alan oppilaitoksissa opetetaan nykyään opiskelijoille myös yrittäjyyttä, sillä hoivayrittäjyydestä on tullut merkittävä vaihtoehto alan ammattilaisille. Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikön koulutusjohtaja Anneli Jaroma ihmettelee itsekin, että ala vetää pätkätöistä ja matalista palkoista huolimatta. Hänestä selitys löytynee opiskelijoiden korkeasta motivaatiosta auttaa toisia ihmisiä.

Koulutusjohtaja Anneli Jaroma on kulkenut pitkän tien kautta nykyisiin tehtäviin: sairaanhoitajasta erikoissairaanhoitajaksi ja siitä sairaanhoidon opettajaksi. Hänellä on myös pitkä hallinnollinen koulutus, lisensiaatin tutkinto ja vuonna 2000 valmistui Kuopion yliopistoon väitöskirja. Omassa tutkimuksessaan hän vertaili koulutuksen ja hoitotyön muuttumista. Tulosten perusteella sairaanhoito-oppilaitosten muututtua ammattikorkeakoulujen yksiköiksi käden taidot jäivät alkuaikoina vähemmälle kuin ennen. Parin väitöskirjan jälkeen koulutussuunnittelussa puututtiin asiaan. Tutkimuksessaan Jaroma päätyi myös huomaamaan, että opiskelijoilla on aika ohuet taidot yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.


Koulutuksessa pitäisi panostaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen


Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on kenttätyötä varten oma harjoittelupaikka, Tolkun paikka, jossa pääsee ottamaan tuntumaa asiakkaisiin. Paitsi mittauksia ja hoitoja, Tolkun paikan suuri anti on opettaa opiskelijat toimimaan moniammatillisissa ryhmissä, Jaroma miettii.


Työelämässä yhteistyön on sujuttava


Ammattikorkeakoulut toivat tullessaan opintoihin enemmän teoriapainotteisuutta. Samassa opetussuunnitelmien laadinta jäi entistä vapaammin kuinkin oppilaitoksen omiin näppeihin. Kun opistoasteelle opetussuunnitelmat tulivat annettuina, nyt raameja asettavat vain opetusministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja EU-direktiivit. Harjoittelun määrä on vuosien mittaan erilaisissa opetussuunnitelmien uudistuksissa pysynyt kuitenkin samana eli 50 viikkona. Sosiaali- ja terveysalan siirtyminen osaksi Mikkelin ammattikorkeakoulua 1997 toi tullessaan teoriaruiskeen opintoihin, ja opettajat innostuivat jatkokouluttautumaan.


Tutkittu tieto antaa perustan käytännön työtilanteisiin


Anneli Jaroma. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Sosiaali- ja terveysala on kuntien suurimpia palvelualoja. Vaikka valtaosa opiskelijoista näkee itsensä kuntien palkkalistoilla viranhaltijoina, yrittäjyys puskee väkisinkin rinnalle ainakin kuntien palvelurakenteen yksityistämispuheina. Yrittäjyys on mahdollisuus, johon koulutuksessakin valmennetaan. Jaroma tosin itse suosittelee, että opiskelijat olisivat ensin muutaman vuoden hankkimassa työkokemusta julkisella puolella ja sitten vasta kokeilisivat siipiään yrittäjänä. Hän uskoo, että kaikkein realistisimmin yrittäjäpersoonat löytyvät aikuiskoulutuksista.


Yrittäjyysopintoja on lisätty
Kun työllisyystilanne on huono, yrittäjyys kiinnostaa


Vaikka alan työsuhteet ovat pätkissä ja palkkaus alhainen, ala vetää. Jaroma ei puhu kutsumusammatista, mutta hän on huomannut alan vetävän opiskelijoita, joille on tärkeää auttaa ja tukea muita, vaikkei työ helppoa olekaan.


Ei ole helppoa auttaa ihmistä miten kukin itse haluaa


Anneli Jaroma toivoisi kuntien päättäjiltä viisautta tehdä päätöksiä ihmisten tarpeista lähtien. Hän toivoo poliittisilta päättäjiltä etenkin rohkeutta rahoittaa ennaltaehkäisyä, mistä näyttäisi olleen viime vuodet helpointa säästää vaikka jälkikäteen jälkien korjaaminen tulee kalliiksi. Neuvolat ja kouluterveydenhoito pitäisi leikkausvuosien jälkeen palauttaa entiseen loistoonsa.


Systemaattinen ennaltaehkäisy siirtää sairastumista


Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet yhteyksiä työelämään innolla tavoitteenaan yhdistää teoriaa ja käytäntöä. Myös opinnäytetöitä yritetään tehdä työelämän tarpeista lähtien. Fysioterapeutteja, jalkaterapeutteja, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia ja sosionomeja kouluttava Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikkö tunnetaan monipuolisista työelämäsuhteista. Oppilaitoksessa on myös paljon kansainvälistä toimintaa ja englanninkielinen koulutusohjelma sairaanhoitajille.


Minkälaiset työelämäprojektit ovat olleet kiinnostavia?
Minkälaista kansainvälinen toiminta on tänään?
Mikä on englanninkielisen koulutusohjelman paikka


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kannattavuus ja laatumittarit ovat olleet koulumaailman arkea jo vuosia. Oppilaitosten on pystyttävä kilpailemaan opiskelijoita. Anneli Jaroma uskoo oman oppilaitoksen laatujärjestelmän olevan vahvuus, jolla kilpailla opiskelijoista jatkossakin. Hän povaa, että kymmenen vuoden sisällä ammattikorkeakoulujen välillä voi olla pudotuspeliä, kun ikäluokkien pienetessä opiskelijoita ei riitä kaikille.


Mitä pienemmät ryhmät, sitä tiukemmilla koulutuksessa ollaan


Anneli Jaroma luottaa vakaasti omaan alaansa. Hän suosittelee nuorille alaa monipuolisena, hyvin haasteellisena ja joskus vaikeanakin, mutta palkitsevana. Tarjolla on arvokasta ja arvostettua työtä.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: