Milloin toimittaminen muuttuu tiedottamiseksi?

Copyright: Mervi Sensio

Toimittajan ja tiedottajan töissä on äkkiseltään arvioiden paljon yhtäläisyyksiä: molempiin liittyy kirjoittamista, asioiden selvittämistä suurelle yleisölle. Erojakin on. Tiedottaja on yhteisönsä äänitorvi, joka selkokielistää asiat ja antaa tietoja ja juttuvinkkejä toimittajalle. Toimittaja puolestaan kyselee, kyseenalaistaa ja viestittää saamiaan tietoja eteenpäin suurelle yleisölle. Miten toimittajan ja tiedottajan työt ovat vuosien myötä muuttuneet, minkälaista yhteistyötä ammattiryhmät tekevät ja milloin toimittaminen muuttuukin tiedottamiseksi? Näitä asioita pohtivat pitkän linjan toimittaja ja tiedottaja sekä Journalistiliiton edustaja.

Riitatapauksia vain harvoin
Valtaosa suomalaisista toimittajista tekee selkeästi journalistisia töitä, mutta aina silloin tällöin alan ammattijärjestössä Journalistiliitossa joudutaan pohtimaan toimittajan ja tiedottajan työn rajoja. Epäselvyyksiä ja riitatapauksia sattuu harvoin, mutta periaate on selkeä; vähintään puolet työtehtävistä on oltava selkeästi toimituksellista työtä, jotta henkilö voidaan kelpuuttaa liiton jäseneksi.

Toimittajat voisivat olla uteliaampia
Tiedottajalle toimittajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, joille säännöllisesti lähetetään kutsuja ja annetaan juttuvinkkejä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tiedottaja Marja Kokko kertoo yhteistyön olevan säännöllistä, mutta tehostamisen varaakin olisi. Joskus toivoisi, että toimittajat ehtisivät paneutua käsiteltäviin asioihin perusteellisemmin.

Parasta on monipuolisuus
Maija-Liisa Ihanuksesta ei pitänyt alun perin tulla toimittajaa, pienenä tyttönä hän haaveili kirjailijan urasta. Ura yliopistolla johdatti hänet kuitenkin Oulusta Helsinkiin toimittajaksi. Ensimmäinen työpaikka oli neuvostoliittolainen uutistoimisto ja tällä hetkellä Ihanus työskentelee freelancetoimittajana. Toimeksiannot vaihtelevat perinteisestä lehden tekemisestä isojen yhteisöjen tiedotustöihin.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: