"Suhde kieleen muuttuu vähitellen"

Jorma Julkunen. Copyright: Tiina Toivakka

Kieli ei ole pelkkä 'kapseli', jonka avulla välitetään tietoa, vaan kieli itsessään tuottaa merkityksiä. "Kun tämä uudenlainen kielikäsitys valtaa alaa opetuksessa ja muussa elämässä, se merkitsee suuria muutoksia kielen opetukseen ja käsitykseen kielestä", uskoo Mikkelin ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön äidinkielen lehtori, filosofian tohtori Jorma Julkunen.

Julkunen on perehtynyt uudenlaiseen kielikäsitykseen väitöskirjatyössään, jossa hän tutki insinööriopiskelijoiden tapaa referoida vierasta tekstiä opinnäytetöissään. Ajatus jatko-opinnoista syntyi, kun toisen asteen oppilaitoksia alettiin uudistaa1980-luvulla ammattikorkeakouluiksi, mikä asetti uusia vaatimuksia myös laitosten opettajille. "Kysyin itseltäni, pystynkö aiemman maisteritutkinnon tiedoilla hoitamaan työtäni tulevassa opinahjossa", Julkunen muistelee.


"Halusin hoitaa työni entistä paremmin"


Prosessina väitöskirjan tekeminen oli Jorma Julkusen mielestä rankka, mutta antoisa. Pääasiassa Julkunen teki väitöskirjaansa työn ohella, mutta poissaolojakin työpaikalta kertyi kaikkiaan parin vuoden verran.

"Päivät olivat välillä aika pitkiä, mutta toisaalta nautin tekemisestä. Jälkikäteen ajatellen olisi kyllä ollut parempi, jos olisin voinut ryhtyä työhön nuorempana, mutta toisaalta työn problematiikka avautui vasta myöhemmällä iällä ja kokemuksella", Julkunen miettii.

Tutkimuksen aiheen Jorma Julkunen toteaa olevan varsin moderni oivallus 90-luvun alussa. Vaikka referointitaito onkin yksi tieteellisen tekstin tuottamisen perustaitoja, niin ajankohtaiseksi se on tullut ihan viime aikoina mm. ministeri Jari Vilenin opinnäytetyöhön liittyvän keskustelun takia.


Ajankohtainen aihe


Copyright: Suvi Härkönen

Yksi Julkusen perushavaintoja opinnäytetöiden referointikäytänteitä tutkiessa oli, että hyvin harvoin, vain noin joka viidennessä tapauksessa, opiskelijat käyttävät perinteisiä referointitapoja eli suoraa tai epäsuoraa esitystä. Tyypillisempi tapa on ns. sulattamisrakenteen käyttö, jossa vieras teksti ujutetaan omaan tekstiin tavalla, johon perinteisellä koulukieliopilla ei ole käsitettä. Sulauttamisrakenteessa kirjoittaja ei anna lukijalle mitään selkeää viitettä siitä, mikä on omaa, mikä vierasta tekstiä eli milloin puheenvuoro vaihtuu. Liukuminen vieraaseen tekstiin tapahtuu kuin huomaamatta.


Sulauttamisrakenne on uusi tapa osoittaa vieras teksti


Korreloiko kielellisesti hyvin laadittu opinnäytetyö sitten insinööritaitojen kanssa? Jorma Julkunen toteaa, että insinöörin osaamispalettiin kuuluu tutkimuksen tekemisen ohella myös raportointitaito. On osattava kertoa selkeästi ja ymmärrettävästi se, mitä on tutkinut ja saattaa se kirjalliseen muotoon.

Julkusen mukaan koko käsitys kielestä on uusien kieliteorioiden myötä muuttumassa. Yhä enemmän aletaan ymmärtää, että kieli ei ole pelkkä väline, vaan kielen avulla myös tuotetaan merkityksiä.
"Tietoyhteiskunnassa kielellä on aina vaan suurempi merkitys. Näyttäisi siltä, että tulevaisuuden menestyvät ne, jotka parhaiten osaavat ilmaista itseään ja tuottaa kirjallista ja suullista tekstiä."


Insinöörin on osattava myös tuottaa kieltä
Kielen merkitys korostuu


Perinteinen kielen opetus kouluissa ja oppilaitoksissa on vuosikymmenet ollut oikeakielisyyden ja kielitietouden opettamista. Sukupolvi toisensa jälkeen kouluissa on opetettu sanaluokkia ja lauseenjäseniä, mutta kokonaiskäsitys kielestä on monelle jäänyt hämäräksi.

Julkusen mielestä jatkossa pitäisi kiinnittää yhä enemmän huomiota kielen merkityksiä tuottavaan funktioon. Kieltä pitäisi opetella tarkastelemaan kokonaisuutena ja esimerkiksi ammattikorkeakouluissa se pitäisi rinnastaa ammattiaineeksi.

Copyright: Suvi Härkönen

"Elämme selvästi murrosvaihetta. Uudenlaisesta kielikäsityksestä keskustellaan paljon ja esimerkiksi peruskoulujen äidinkielen opetusohjelmiin on suunnitteilla tekstinäkökulman lisäämistä. Toistaiseksi ongelma on se, että meillä on vielä melko vähän opettajia, jotka ovat saaneet koulutuksen uudenlaiseen lähestymistapaan."


Perinteinen kielikäsitys yhä vallalla
Muutos tapahtuu vähitellen


Nettiradio Mikaelin arkistosta: