MAMK keskittäisi voimavarat yhdelle kampusalueelle

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin ammattikorkeakoulu on turhaan houkutellut Mikkeliin rakentuvaa yliopistokeskusta omalle kampukselleen. On vaikea nähdä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen laajenevan niin, että lähivuosina on varaa ylläpitää kahta erillistä kampusaluetta, MAMK:n rehtori Erkki Karppanen sanoo ja uskoo, että kymmenen vuoden päästä harmitellaan Mikkelin yliopistokeskuksen rakentamista vähän matkan päähän MAMK:n pääkampukselta.

Rehtori Erkki Karppasen viisivuotisen toimikauden alkupuoli on ollut oppilaitoksen vauhdikasta kehittämistä maakunnalliseksi ammattikorkeakouluksi. MAMK:n organisaatiota on viritetty uuteen uskoon ja koulutusta muutettu niin, että työelämä hyötyisi valmistuvista mahdollisimman paljon. Rehtorin oma vahva näkemys nykyaikaisen työelämän vaatimuksista on tuonut kaikkiin koulutusohjelmiin mukaan ripauksen viestintä- ja esiintymistaitoja sekä informaatiotekniikkaa. Etenkin YTI-tutkimuskeskuksen myötä lonkerot ovat vahvistuneet Savonlinnassa ja jos hankerahoitukset etenevät suunnitellulla tavalla niin myös Pieksämäellä alkaa tapahtua jatkossa entistä enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä.

Karppanen uskoo, että oppilaitoksen maakunnallinen vaikuttavuus on lisääntynyt. Myös yhteistyö yliopistojen kanssa on tiivistynyt ja nyt "yhteistyökorkeakoulujen professuurit on integroitu tänne niin hyvin kuin ikimaailmassa on mahdollista". Toisin kuin Mikkelin kaupunginjohtaja, Karppanen ei näe vastakkainasettelua, että ammattikorkeakoulu kilpailisi kaupungissa olevien yliopistoyksiköiden kanssa.


Onko tieteellisyys vai ammatillisuus tärkeämpää yhteiskunnalle?


Maakunnan osaamiskeskusohjelmat noudattelevat ammattikorkeakoulun vahvuusalueita. Karppanen uskoo, että vauhti on kaikkein kovinta lähiaikoina materiaalitekniikan puolella ja toisena nousee esille matkailu. MAMK vankistaisi mielellään rooliaan myös Pieksämäellä ja Savonlinnassa, mikäli EU-rahoituksen jakajat olisivat sille suopeita. Suunnitteilla olevien Savonlinnan prosessi- ja kuituteknologian laboratorion, Savonlinnan Puistokadun saneerauksen matkailuosaamisen keskittymäksi ja Pieksämäen vanhan Raamattutalon kunnostuksen rautatielogistiikan kehittämiskeskukseksi hän uskoo olevan "hyvällä onnella vaikutuksiltaan merkittäviä".


Nyt näyttää, että rahoituspäätökset ovat riittämättömiä


Siinä kun MAMK visioi keskittävänsä toimintonsa Mikkelissä Kasarmin kampukselle 2010 mennessä, vajaan parin kilometrin päähän aiotaan rakentaa Mikkelin yliopistokampukselle oma hallintorakennus. Karppanen pelkää, että ikäluokkien pienentyessä kaupungista ei löydy voimavaroja ylläpitää kahta kampusta. Yhteinen kampus toisi opetukseen ja tutkimukseen synergiaa ja säästäisi niukkenevia resursseja. EU-rahoituksen pienentyessä "tulee olemaan vaikeaa ylläpitää tätäkään volyymiä", Karppanen harmittelee. Tilaa Kasarmin kampukselta löytyy, vaikkei tarkkaan olekaan analysoitu, minkälaista tilaa olisi mahdollista rakentaa ja mitä tiloja vapautuu joka tapauksessa Kasarmin kentän ympärillä olevista rakennuksista.


Kasarmin kampukselle kyllä mahtuu


Erkki Karppanen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

MAMK tarjoaa maan laajinta ammattikorkeakouluopintojen tarjontaa. Monialaisuuden rehtori nostaa vahvuudeksi. Karppanen uskoo, että kun opettajat opettavat enemmän ristiin ja opiskelijat opiskelevat ristiin, pystytään luomaan vahvoja kokonaisuuksia. Nykyinen rahoituspohja takaa ammattikorkeakouluille rahoitusta opiskelijamäärän mukaan. Mikäli rahoitusjärjestelmä muuttuu niin, että rahoitus tulee jatkossa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suoritettujen tutkintojen mukaan, laadun kanssa voi tulla enemmän ongelmia kuin nykyään, Karppanen ounastelee.


Venyvät opiskeluajat ovat toki ongelma amk-puolellakin


Professuurien tavoittelusta on tullut eräänlainen aluekehityksen työkalu pienillä yliopistopaikkakunnilla. Yliopistopuolelta tuttuja professoreja työskentelee nykyään ammattikorkeakouluissakin osana yliopistoyhteistyötä. Karppanen miettii, että jos nykyinen suomalainen ns. duaalimalli jatkuu, ammattikorkeakouluissa ei ole jatkossakaan omia professuureja. Hän pitää tärkeänä sitä, että yliopistokeskuksen ympärillä olevat yliopistot sitoutuvat kaupunkiin ja pystyvät täällä senkin jälkeen, kun EU-rahahanat niukkenevat.


Vain EU-rahan kautta on saatu nämä yliopistot tänne


Karppasella on selkeä visio siitä, millä eväillä MAMK kilpailee pienenevistä ikäluokista: tiiviillä kampuksilla, joissa opiskelija voi valita monialaista opetusta ja oppia perusammatillisia taitoja tietotekniikasta, viestinnästä ja esiintymisestä.


Näihin profiloidumme ja näillä kilpailemme


Jouluna 2004 valmistuivat Mikkelin ammattikorkeakoulusta ensimmäiset ns. jatkotutkinnon suorittaneet opiskelijat. Kevään 2005 mittaan opetusministeriö ottaa kantaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vakinaistamiseksi osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Rehtori Karppanen miettii, että "ammattikorkeakoulut eivät ole mukana eurooppalaisessa korkeakoulujärjestelmässä, jos niillä ei ole toisen syklin ammattikorkeakoulututkintoa". Hän uskookin ylempien tutkintojen olevan totta lähivuosina kaikilla koulutusaloilla.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on käynyt läpi organisaatiomuutoksen, jossa synnytettiin uusia laitoksia. Yhteen uuteen laitokseen koottiin kaikki englanninkielinen koulutus ja kesälukukausi. Useina vuosina palkintoja kerännyttä kansainvälistä toimintaa on tarkoitus vahvistaa muutaman rauhallisemman vuoden jälkeen. Kesälukukauden järjestämisessä MAMK pääsee myös kouluttamaan itäsuomalaisia ammattikorkeakouluja.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kesälukukausien järjestäminen on ministeriön tavoite


Oman viisivuotiskautensa puolivälissä oleva rehtori Erkki Karppanen miettii, että hänen taloon tuomansa vahva bisnespainoitus on saattanut herättää henkilöstössä hämmennystäkin. Hän kuitenkin uskoo tietävänsä tarkkaan, minkälaisia odotuksia työmarkkinoilla ammattikorkeakouluista valmistuville asetetaan. Oman oppilaitoksen kehittämiseen on pitänyt viime aikoina varata tietoisesti aikaa, siksi valtaisia paitsi oppilaitoksen myös maakunnan kehittämispaineita ammattikorkeakoulun johdolle on kerääntynyt. Tehtäviä on paljon ja kaikessa pitäisi olla mukana, mutta ainoa varma rahoitus tulee opiskelijamääristä.


Maapallo on yhtenäinen työmarkkina-alue


Nettiradio Mikaelin arkistosta: