MAMK:n odotetaan pelastavan Etelä-Savo

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin ammattikorkeakouluun kohdistuu kasvavia odotuksia, että oppilaitoksen pitäisi pelastaa Etelä-Savo ja työllistää kaikki väet, mitä täältä valmistuu, miettii oppilaitosta johtavana rehtorina kymmenen vuotta luotsannut TkT Jukka Kinnunen. Hän pitää hyvänä asiana, että lainkin mukaan ammattikorkeakoulujen pitää nykyään tehdä soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä, mikä palvelee työelämää ja aluekehitystä.

Rantasalmelta kotoisin oleva tekniikan tohtori Jukka Kinnunen aloitti Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämisen kokeiluvaiheessa syksyllä 1992. Takana oli työuraa Lappeenrannassa, Helsingissä ja Kuopiossa, missä hän toimi teknillisen oppilaitoksen rehtorina. Nyt kun hallintovuodet ovat takana, hän katselee osa-aikaeläkkeeltä oppilaitoksen kehitystä opettaen tutkijayliopettajana ja tehden projekteja. Mikkelin ammattikorkeakoulu on kasvanut kahden koulutusohjelman oppilaitoksesta maan laaja-alaisimmaksi ammattikorkeakouluksi. Jukka Kinnunen piti aikoinaan aloitusta kahdella koulutusohjelmalla vahvuutena. Nyt oppilaitos kattaa kaikki koulutusalat ja ulottuu koko maakuntaan. Se entistä rehtoria on jäänyt kaivelemaan, ettei maatilakoulutusta saatu aikanaan mukaan Otavasta, vaikka sitä haettiinkin.


Reviirit ovat nyt löytyneet


Myös koulutusrakenteet ovat muuttuneet. Teknillisen oppilaitoksen rehtorina Jukka Kinnunen on seurannut teknikkokoulutuksen jäämistä historiaan. Kun aiemmin insinöörikoulutukseen vaadittiin ennakkoon jo harjoittelua, nyt harvalla sitä on ennen opintojen aloitusta. Osa kokeneesta opettajakunnasta epäilee insinöörikoulutuksen kärsineen inflaation. Jukka Kinnunen näkee pikemminkin, että koulutuksen rakenteet ovat muuttuneet ja jotakin on ollut otettava pois, että uusia painotuksia kuten viestintätekniikkaa on saatu mukaan.


On vaikea verrata nykykoulutusta 10-20 vuoden takaiseen


Kun Mikkelin ammattikorkeakoulun kokeiluvaihe alkoi 1992, mukana oli vajaat 200 opiskelijaa tekniikan ja liiketalouden opiskelijaa. Nyt mukana on 23 koulutusohjelmaa, joista kolme on englanninkielisiä. Opiskelijoita kampuksilla pyörii 4000 ja henkilökuntaa 400, joista päätoimisia opettajia on 200. Kymmenen prosenttia henkilökunnasta tekee soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä YTI-tutkimuskeskuksessa. Ammattikorkeakoulun alkuvaiheessa tohtoreita ja lisensiaatteja oli lähinnä tekniikan yksikössä, nyt heitä löytyy kaikilta koulutusaloilta. Opettajien jatkokouluttautumisesta onkin tullut osa arkea.


Tutkimus ja tuotekehitys lisää koulutusta


Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat saaneet vuosien mittaan paljon palkintoja opinnäytetöistään erilaisissa kilpailuissa. Ammattikorkeakoulussa opinnäytteet yritetään saada palvelemaan työelämää ja yritysten tarpeita. Kinnunen uskoo, että alueen yritykset ovatkin hyötyneet opiskelijoiden tekemistä opinnäytetöistä ja samalla opettajat ovat saaneet tuntumaa työelämään.

Jukka Kinnunen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Opinnäytetöitä on kehitetty työelämälähtöisesti


Koska Etelä-Savossa ei ole perinteistä monialaista tiedekorkeakoulua, Mikkelin ammattikorkeakoulun niskaan on kasautunut aluekehittämispaineita tavallista enemmän. MAMK:n linjana on ollut pistää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Alkuvuosina lainsäädäntö ei näitä paineita vielä luonut, vuonna 1995 laissa vasta todettiin, että ammattikorkeakoulu voi harjoittaa työelämää tukevaa ja opetusta palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Laki antoi mahdollisuuden, mutta velvoite tuli lakiin vasta 2003. Mikkelissä tutkimus ja tuotekehitys pääsivät kuitenkin vauhtiin jo 1994, kun YTI-tutkimuskeskus perustettiin.


Täällä oli sopiva tilaus YTI:lle 10 vuotta sitten


Samoihin aikoihin syksyllä 1992, kun Jukka Kinnunen ryhtyi Mikkelin ammattikorkeakoulukokeilun vetäjäksi pistettiin alulle myös kansainvälinen toiminta. Vieraita virtasi alkuvuosina oppilaitokseen, ja heille tuli tutuksi punaisessa villapaidassa kahvia kaateleva, leppoisa rehtori. Nopeasti laajentunut kansainvälinen toiminta toi alkuvuosina oppilaitokselle myös tunnustuspalkintoja. Vakiintuneeksi toimintamuodoksi jäi myös kesästä 1993 asti järjestetty kansainvälinen kesälukukausi. Toisaalta historiaan ovat jääneet brittiyliopistojen kanssa yhdessä järjestetyt ns. master-tutkinnot, joiden opiskelijat saivat suomalaisen amk-tutkinnon ja brittiläisen master-tutkinno.


Master-tutkinnot olivat yksi kehitysvaihe


MAMK:n kampus on viime vuosina keskittynyt Mikkelissä ns. Kasarmin kampukselle entisen teknillisen oppilaitoksen rakennuksiin. Rakennusalan ammattilaisena Jukka Kinnunen on luotsannut alueen uudisrakentamista ja peruskorjauskohteita. Vanhoista talleista on syntynyt laboratorioita ja uusimpana opetusravintola Talli restonomiopiskelijoiden käyttöön. Tekniikan opiskelijoiden lisäksi kampukselle muuttivat syksyllä 2004 restonomit ja liiketalouden opiskelijat tulevat syksyllä 2005. IT- ja mediatekniikan lippulaivaksi valmistuu Mikpoli-kokonaisuus keväällä 2005. Pitkän aikavälin linjauksissa lukee, että kaikki Mikkelissä sijaitseva amk-opetus siirtyy aikanaan yhdelle kampukselle. "Kyllä täytyy pitkälle mennä ennen kuin kaikki ovat täällä", monet muuttoväännöt nähnyt Kinnunen miettii.

Myös kirjastopalvelut ovat mullistuneet perusteellisesti. Vaatimattomasta alusta kirjastot on kehitetty niin hienoon jamaan, että opiskelijat ja opettajat kiittelevät niitä eniten.


Kirjasto on nyt hienossa jamassa
Hyvältä on tuntunut, kun asioita tapahtuu monella rintamalla


Suurimpiin virstanpylväisiin Kinnunen lukee MAMK:n vakinaistamisen ns. toisessa aallossa 1997. Sen jälkeen oppilaitos on laajentunut vauhdilla, kunnes 2000 "paketti saatiin valmiiksi".


Uusien koulutusalojen linkkaaminen on ollut merkittävää


Tulevaisuudessakin Kinnunen näkee MAMK:lla kovat haasteet. Pitäisi saada maakunta pelastettua ja työllistettyä kaikki väet, mitä oppilaitoksesta valmistuu, hän miettii. Ydinasiaksi hän nostaa soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen, mihin myös opetuksen pitää kytkeytyä, jotta oppilaitos palvelee työelämää ja aluekehitystä.

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Hyvä, että tavoitteet ovat olleet kovia


Nykyistä työelämän vaihettaan Jukka Kinnunen pitää mainiona: pääsee tekemään tärkeitä asioita ja samalla voi lipua kevyesti vielä vapaampaan olotilaan.


Tämä on hyvä vaihtoehto


Nettiradio Mikaelin arkistosta: