Tulevaisuuden koulukirjastoa luodaan Oulussa

Copyright: Maija Ripatti

Koulukirjastot heräilevät uudelleen henkiin. Opetushallitus on kehottanut kuntia kehittämään koulukirjastoja, jotta koululaiset saisivat tasavertaiset eväät tietoyhteiskunnan kansalaistaitoihin. Oulussa on EU-hankerahan voimin lähdetty hahmottelemaan mallia tietoyhteiskunnan koulukirjastolle, joka olisi todellinen tulevaisuuden oppimisympäristö. Siellä oppilailla olisi käytössään ajantasaista kirjallisuutta, lehtiä sekä pääsy sähköisiin aineistoihin ja tietokantoihin. Visioissa koulukirjastoa ohjaa ammattitaitoinen kirjastonhoitaja, joka on ensisijaisesti pedagogi ja opettajan kumppani.

Oululaista Tulevaisuuden koulukirjasto -hanketta vetävä projektipäällikkö Eeva Kurttila-Matero määrittelee, että koulukirjasto on enemmänkin henkinen tila, mielentila ja ajattelutapa. Tulevaisuuden koulukirjastossa on monipuolisia työskentelytiloja ja aineistoihin pääsee helposti käsiksi. Hän mieltääkin koulukirjaston pedagogisen kehittämisen ydinjutuksi, jonka ansiosta päästään käsiksi sisältöön ja työskentelemään aidosti tiedon kanssa.


Minkälainen tulevaisuuden koulukirjasto voisi olla?


Kirjastoväki on vuosia valitellut, että Internet nikertää ennestäänkin vähäisiä kirjojen hankintamäärärahoja. Näissä oloissa koulukirjastojen nostaminen uuteen kukoistukseen ei tule olemaan helppoa. Hallinnollisesti asian on vuosia tehnyt hankalaksi se, että kirjastomäärärahat kuuluvat opetusministeriössä kulttuuriministerin alaisuuteen ja koulukirjastojen rahoituksen pitäisi kuitenkin tulla opetuspuolen määrärahoista. Opetuspuolella budjetit ovat suurempia, mutta siellä ei ole koulukirjastoista vastaavaa virkamiestä. Niinpä koulukirjastojen kehittäminen tipahtaa kentän mielestä "ei kenenkään" -maalle. Kurttila-Matero sanookin, että ykkösjuttu on saada opetustoimi myös kunnissa oivaltamaan koulukirjastojen tärkeys.


Onko kyse polittisesta tahdosta vai rahasta?


Oulussa opetustoimi on innostunut satsaamaan koulukirjastoihin, ja hankkeen myötä joka neljäs kaupungin koulukirjastoista on pistetty uuteen kuosiin. Lähtötilanteessa monen koulukirjaston aineistosta on ollut jopa puolet vanhentunutta tai kirjat oli jo ehditty lykätä piiloon varastoon. Nyt projektissa mukana olevien koulukirjastojen kirjat on luetteloitu ja uutta kauno- ja tietokirjallisuutta on hankittu reilusti. Kehittäjille tilanne on sikälikin haasteellinen, ettei valtakunnasta löydy normeja siitä, minkälaisia koulukirjastojen pitäisi ylipäätään olla.

Eeva Kurttila-Matero. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Mitä Oulussa on tehty tähän mennessä?


Eeva Kurttila-Matero tyrmää käsitykset, että Internet korvaisi koulukirjastot. Hänestä hakukoneiden käytöstä on pikemminkin tullut kirosana kirjastomaailmassa. Vaikka hakukone yleensä löytääkin yksittäisen faktatiedon, sillä ei pääse käsiksi järjestettyihin, kriittisesti arvioituihin ja tehtyihin tietovarantoihin ja tietokantoihin. Jopa OPM pitää kansalaisten tasa-arvokysymyksensä, että artikkelitietokantoihin pääsy olisi mahdollista myös kodeista joko edullisesti tai ilmaiseksi.


Miksei googlaus riitä?


Monien koulujen koulukirjastot ennätettiin takavuosina sulkea kokonaan, ja kirjat siirtyivät huutokaupoissa kotien kirjahyllyihin. Matero-Kurttila korostaa, että pitäisi nähdä ero yleisten kirjastojen ja koulukirjastojen välillä. Kun yleisessä kunnankirjastossa kävijä on tottunut saamaan vastaukset kysymyksiinsä, koulukirjastossa oppilaat oppivat analysoimaan ongelmia ja itsekriittisesti hakemaan tietoa eli oppimaan tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja.


Mikä neuvoksi ellei koulukirjastoa edes ole?


Oululaisten projektissa on kokeiltu myös tuoreita tapoja tehdä kirjoja tutuksi. Kaupunginkirjaston aloittama kirjavinkkaus on levinnyt. Opettajat ovat yhdessä pohtineet tapoja sisällyttää opetukseen tiedonhankintaa ja arviointia. Oulusta on levinnyt myös lukudiplomitoiminta, jossa oppilaat voivat lukea monipuolisesti ikäkaudelleen sopivaa kirjallisuutta ja saada siitä diplomin.

Copyright: Suvi Härkönen
Minkälaisia kokemuksia on kirjavinkkauksesta?
Miten opettajat ovat innostuneet kehittämään opetustaan?
Miten lukudiplomitoiminta sujuu Oulussa?


Oulussakin ollaan uusien haasteiden edessä. Tulevaisuuden koulukirjasto -hankkeen rahoitus päättyy kesällä 2004, eikä jatkosta ole varmuutta. Ilman EU-hanketta työtä tuskin olisi päästy käynnistelemään tässä laajuudessa, joten kehitystyön jatkuminen huolestuttaa projektipäällikköä. Nyt ehdittiin pistää uuteen kuosiin vasta joka neljäs Oulun koulukirjasto.


Miten opetustoimi innostui koulukirjastojen kehittämisestä?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: