Käännösteknologia on Savonlinnan yliopistokampuksen vahvuus

Copyright: Minna Surakka

Yhä useampi kääntäjäksi ja tulkiksi opiskeleva työllistyy tehtäviin, joissa tietotekninen osaaminen ja erilaisten käännösteknisten apuvälineiden käyttö on välttämätöntä. Käännösteknologian opiskelusta onkin tullut tärkeä osa kääntäjien koulutusta ja täydennyskoulutusta. Savonlinnassa toimivasta Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitoksesta on viime vuosina kehittynyt käännösteknologiaopetuksen keskus EU-rahoituksen avulla. Savonlinnassa on myös laadittu tuore verkko-oppimateriaali käännösteknologian perusteista.

Kääntäjiä ja tulkkeja kouluttava Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitos on päivittänyt opetusohjelmaansa vuosina 2000-2004 toimineen Kääntäjän tietotekniikka -hankkeen avulla. Hanke on vastannut samannimisen sivuainekokonaisuuden opetuksesta laitoksessa sekä työllistänyt kaksi tutkijaa. Hankkeen erikoissuunnittelija Hannu Jaatinen on kouluttanut sekä opiskelijoita että henkilökuntaa käännösteknologian alaan kuuluvien kääntäjien työtä helpottavien ohjelmien käytössä. Näitä ovat mm. termipankit, suurten tekstimassojen tutkimiseen soveltuvat korpusohjelmat sekä käännösmuistit, jotka vertaavat käännettävää tekstiä kääntäjän aiempiin töihin ja hakevat näkyviin hänen aiempia ratkaisujaan samanlaisina toistuviin tekstikohtiin.


Koulutusohjelma ajan tasalle ja käännösteknologia osaksi pysyvän opetushenkilöstön osaamista
Savonlinnan vahvuudet käännösteknologian opetuspaikkana


Sivuainekokonaisuus sisälsi sekä perus- että aineopinnot. Opintokokonaisuus rakennettiin kattamaan ne tietotekniikan alat, joista nähtiin olevan hyötyä kääntäjille. Yksittäisten ohjelmien ja tapojen lisäksi on käsitelty myös teoriaa, jotta osaaminen ei rajoittuisi tiettyihin sovelluksiin, vaan opiskelijat tietäisivät myös, millaiset toimintaperiaatteet asioiden taustalla vaikuttavat, Jaatinen selittää.

Opetusta on järjestetty pitkälti hankkeen henkilöstön voimin, mutta ostettu tarvittaessa myös ulkopuolisilta tahoilta, kuten Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksesta ja paikallisilta yritysyhteistyökumppaneilta.

Hannu Jaatinen. Copyright: Pekka Ranta

Käännösteknologian opiskelun aloittavilla on hyvä olla jo jonkin verran kokemusta kääntämisestä. Jaatinen myöntää lyhytkestoisen hankkeen hankaluudeksi opiskelijan kannalta sen, että kohderyhmään kuuluvat eli pidemmälle edistyneet opiskelijat ovat usein jo valinneet sivuaineensa ennen kuin tieto uuden opintokokonaisuuden alkamisesta saadaan. Opintojen tärkeys on Savonlinnassa kuitenkin ymmärretty, ja monet opiskelijat ovat poimineet hankkeen opetustarjonnasta itselleen tärkeimmät tai kiinnostavimmat kurssit.


Mihin humanisti tarvitsee tietotekniikan opintoja?
Kuinka tietotekniikan opetusta on räätälöity kääntäjille sopivaksi?


Kansainvälisen viestinnän laitos sai ensimmäisen käännösteknologian opetustilansa vuonna 1999, kun yksi sen analogisista kielistudioista muutettiin käännöspajaksi. Käännösteknologian opetus ja sen myötä sopivien opetustilojen kysyntä on sittemmin kasvanut niin paljon, että yhteistyössä Avoin kampus I -hankkeen kanssa laitokselle varusteltiin keväällä 2004 toinen käännösteknologiaopetukseen varattu opetustila, lokalisointipaja.

Lokalisointi eli ohjelmistotuotteiden kohdekieleen ja -kulttuuriin mukauttaminen on yksi käännösteollisuuden nopeimmin kasvavista aloista. Myös Kansainvälisen viestinnän laitoksesta valmistuvat maisterit päätyvät yhä useammin tuotedokumenttien, nettisivustojen ja ohjelmistojen käännös- eli lokalisointitehtäviin.

Moderniin, tietokonepohjaiseen opetukseen räätälöidyn lokalisointipajan ohjelmistopalettiin on valittu lokalisointiteollisuuden yritysten käyttämiä sovelluksia, joten opitut taidot ovat suoraan siirrettävissä työelämän tehtäviin. Lokalisointiohjelmien lisäksi koneille on asennettu käännösmuisti- ja korpusohjelmia.

Kansainvälisen viestinnän laitoksen lokalisointipaja. Copyright: Pekka Ranta

Jaatinen pitää pajan ohjelmistotarjontaa kattavana. "Yrityksissä opiskelijat nähdään tulevaisuuden asiakkaina, sen vuoksi olemme saaneet neuvoteltua ohjelmat opetus- ja tutkimuskäyttöön joko ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan. Sopimuksiin kuuluvat myös jatkuvat päivitykset: kun uusi versio ilmestyy, mekin saamme sen käyttöömme", Jaatinen kiittelee.


Hankkeen opetusohjelma oli monipuolinen
Projektityöskentelyn hallinta on tärkeä taito


Kun Kääntäjän tietotekniikka -hanke käynnistettiin, käännösteknologian opetusta ei järjestetty muissa Suomen vastaavissa oppilaitoksissa, ja edelleen opetus on laajinta Savonlinnassa. Hankkeessa laadittu tuore verkko-oppimateriaali käännösteknologian perusteista hyödyttää vastaisuudessa muuallakin kääntäjiksi opiskelevia.


Käännösteknologian perusteiden verkko-oppimateriaali valmistui Projektisorvissa


Hanke jättää perinnökseen tukun yhteistyökumppaneita ja yhteistyöverkoston. "Suomen laajuinen kieliteknologiaverkosto tarjoaa hyvän mahdollisuuden opintojen vaihtamiseen", Jaatinen kertoo. Opintoja verkoston kautta tarjoava laitos saa vastineeksi jonkun toisen verkoston lenkin tuottamaa kieliteknologiamateriaalia. Laitokselle jää myös hyvin kattava tarjonta käännösteknologiaohjelmistoja sekä erinomainen opetusympäristö.

Hankkeen vaikutusten pohtiminen saa Jaatisen mietteliääksi. "Toiminnan jatkuvuus on hieman epävarma tällä hetkellä, vaikka sekä omilta opiskelijoilta että muualta saadun palautteen perusteella nämä ovat hyvin tärkeitä opintoja", hän toteaa. Toisaalta Kansainvälisen viestinnän laitos on vuonna 2005 tapahtuvan tutkintorakenteen uudistuksen myötä suunnitellut alkavaksi Käännös- ja viestintäteknologian maisteriohjelmaa, jonka avulla Jaatinen toivoo Savonlinnan pystyvän vahvistamaan käännösteknologiaopetuksen keskuksena saavuttamaansa asemaa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: