Kirjoittamalla viestiminen lisääntyy

Copyright: Maija Ripatti

"Ihmiset ovat nykyään yhä enemmän kirjoitettujen tekstien ympäröimiä. Kirjoittamalla hoidetaan paljon sellaisia asioita, jotka ennen hoidettiin puhumalla", kertoo suomen kielen ja soveltavan kielentutkimuksen professori Minna-Riitta Luukka Jyväskylän yliopistosta. Tässä kehityksessä piilee myös syrjäytymisen vaara; kelkasta tippuvat ne, joille kirjoitettu kieli jää vieraaksi.

Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen laitoksella on tutkittu mediakulttuurin murrosta 2000-luvun taitteessa nimenomaan suomalaisen nuoren näkökulmasta. Projekti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Mediakulttuurin tutkimusohjelmaa, joka käynnistyi syksyllä 1999. Tutkimus on paljastanut muun muassa sen seikan, että televisio on edelleenkin pystynyt hyvin pitämään pintansa uusien, kilpailevien tiedotusvälineiden joukossa. Television rinnalla nuoret käyttävät eri tarkoituksiin eri medioita. He eivät lokeroi tai luokittele vaan valitsevat sen median, joka sopii juuri kulloiseenkin tarpeeseen.


Televisio on edelleen ykkösmedia


Minna-Riitta Luukka käyttää käsitettä tekstitaitoisuus, jolla hän tarkoittaa taitoa ja ymmärrystä käsitellä tekstiä eri yhteyksissä. "Ne ammatit ovat yhä harvemmassa, joissa ei tehdä töitä kielen kanssa ja sen vuoksi taito hallita kieltä tulee yhä tärkeämmäksi. Teksteistä on tullut työkalu, ja kirjoittamalla viestiminen on lisääntynyt huomattavasti", Luukka toteaa.

Kirjoitetun tekstin lisääntymiseen liittyy myös syrjäytymisen ongelma. Se, jolle kirjoitettu kieli on vieras, on vaarassa syrjäytyä.


Tekstitaitoisuutta vaaditaan
Syrjäytymisen vaara


Yhtenä keinona ehkäistä syrjäytymistä Luukka näkee äidinkielen opetuksen laajentamisen ja sisällyttämisen muihin oppiaineisiin. Tekstitaitoisuutta pitäisi lisätä siten, että oppilaat ymmärtäisivät, miten kieltä käytetään eri tavalla eri ympäristöissä. "Koulussa tehdään paljon kirjoittamistehtäviä, mutta toistaiseksi vain äidinkielen tunnilla puhutaan teksteistä", Minna-Riitta Luukka toteaa.

Ennen kuin oppiaineen rajat ylittävään opetukseen päästään, tarvitaan uudenlaista asennetta, ja varsinkin äidinkielten opettajien olisi osattava nähdä oma oppiaineensa aikaisempaa laajemmin. Kieliopin pänttäämisestä on siirryttävä pohtimaan merkityksiä.

Minna-Riitta Luukka. Copyright: Tiina Toivakka
Miten opetusta pitäisi muuttaa?
Pitkä tie kuljettavana


Lapsia voi auttaa perehtymään kielen moninaiseen maailman jo ennen kouluikää. Minna-Riitta Luukka kannustaakin vanhempia matkailemaan lasten kanssa kielimaailmaan eikä tarkoita sillä pelkästään perinteistä satujen lukemista. "Videopelejä ja vaikkapa mainoksia voi katsella yhdessä ja ihmetellä niiden kieltä", tutkija kannustaa.


Kielimatkalle yhdessä lapsen kanssa


Nettiradio Mikaelin arkistosta: