Etäopetuksen käytännöt pitää oppia myymään maailmalle

Markku Markkula alustaa Online Educa Berlin -tapahtumassa. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomen suurin haaste on tunnistaa tuhansista pienistä etäopetukseen liittyvistä tuotekehityshankkeista muutama mittava läpimurto, joiden kanssa on osattava mennä maailmalle ja tehdä itse markkinoita, Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolin johtaja Markku Markkula sanoo. Eurooppalaiset etäopetuksen asiantuntijat vuosittain kokoavan Online Educa Berlin -konferenssin antina hän pitää havaintoa, että nyt tarvitaan uutta ammattiroolia, verkostojen kutojia tekemään mahdoton mahdolliseksi ja saamaan suomalaiset ylittämään itsensä markkinoinnissa, myynnissä ja tuotekehityksessä.

Markku Markkula selvitti opetusministeriön toimeksiannosta, voisiko eOppiminen vauhdittaa suomalaista osaamisyhteiskuntakehitystä. Keväällä 2003 valmistuneessa raportissaan tekijä linjaa, että mahdollisuuksia kyllä riittää, kunhan on halua kehittyä ja viedä muutosta eteenpäin. Markkulan mielestä koko pikkuinen e-etuliite on saamassa suomalaisten mielessä uuden sisällön. Nyt on siirrytty teknisestä ajattelusta korostamaan yhteisöllisyyttä, innostamista, tunteita, tietämyksen hallintaa ja tiedon luomista.


Uudessa kulttuurissa haetaan sisäistä paloa


Yhdeksättä kertaa järjestetty, Euroopan laajin etäopetustapahtuma Online Educa Berlin -konferenssi kokosi liki 1500 osanottajaa kaikkiaan 68 maasta totuttuun tapaan joulukuun alussa. Ensimmäistä kertaa esillä olivat näyttävästi muun muassa uudet EU-maat ja alustuksissa näkyi uusien etäopetusmarkkinoiden nopea kehitys Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä.


Nyt muutetaan näkymätöntä tietoa näkyväksi


Alustusten ja seminaarien ohessa tapahtumassa esiteltiin laajalti uudenlaista tuotekehitystä. Erilaiset oppimisalustat ja ympäristöt ovat hallinneet viime vuodet markkinapaikkoja. Nyt joukkoon oli putkahtanut myös muutamia julkaisujärjestelmiä ja hyvinkin visuaalisia ratkaisuja, kuten animaatioita tuottavia yrityksiä.


Tarvitaan ennen kaikkea liikkuvaa kuvaa ja animaatiota
Elämyksellisyyttä ei voi kuvata vain sanoilla


Markku Markkula. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vuorovaikutus on vanha sana, sillä tarkoitetaan vastausvuoron antamista kullekin vuorollaan, Markkula miettii ja toivoo, että pikemminkin alettaisiin puhua aidosta yhdessä tekemisestä ja yhdessäoppimisesta, mikä vaatii uudenlaisia visualisoinnin muotoja. Hän odottaa, että uusista EU-maista saattaa tulla läpimurtoja juuri visualisoinnin puolelle eli puolivalmisteita, joista voidaan jatkojalostaa annettavaa opetukseen eri kulttuureissa. Avainsana on verkostoituminen eri puolilla maailmaa olevien tekijöiden kanssa.


Pitäisi rakentaa tietämyksen työkalupakkia


Suomalaiselle osaamiselle olisi nyt maailmalla menekkiä. Erilaiset oppimisen laatututkimukset hehkuttavat suomalaisen koulun oppimistuloksia. Online Educa Berlin -tapahtumassa Suomi kiinnosti ja suomalaisia menetelmiä haluttaisiin saada levitykseen. Suomalaisten markkinointi kuitenkin ontui; oppilaitokset eivät juuri olleet tuoneet tarjolle asiakaslähtöisiä, houkuttelevia englanninkielisiä esitteitä, vaan tyytyivät lähinnä kuvaamaan omia oivalluksiaan. Markkula arvioi, että meikäläiset rahoitusjärjestelmät eivät kannusta pitkäjänteiseen markkinointityöhön. Oikeiden markkinoiden synnyttäminen pitäisi kuitenkin hänen mukaansa nostaa ykkösasiaksi.


Markkinointihenkisyys ja tuotteistus puuttuvat
Pitäisi pystyä hyppämään globaaliin näkökulmaan


Kenen tehtävä sitten olisi koostetusti koota suomalaista osaamista, josta voidaan ostaa niin menetelmiä, tuotteita, palveluita kuin konsulttejakin? Markkulan mielestä on selvää, että kansainvälisille markkinoille meno vaatii erilaista osaamista kuin kotimaisten hallinta. Esimerkiksi Koulutuskeskus Dipoli kehittää ja välittää osaamista omille avainasiakkailleen sekä synnyttää hankkeita ja kokoaa toimijoita. Tärkeintä Markkulan mielestä olisi nyt henkinen tunnistamisprosessi eli sopiva yhteistyökumppani tai tuottaja pitäisi pystyä tunnistamaan ja menemään maailmalle kokeneen välittäjätahon vierellä.

Suomalaiset ovat todellisen läpimurron edessä, jolleivat sitten hyydy lähtökuoppiin. Onko vaarana, että jäämme itseemme tyytyväisinä puuhastelemaan keskenämme, kun muut valtaavat kansainväliset markkinat?

Anomme koulutusturvapaikkaa -kyltti. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Muutama läpimurto pitäisi saada aikaan


Saksassa 2001 julkaistun Pisa-tutkimuksen tulokset tuntee koko kansa. Sen mukaan suomalaislapset päihittävät saksalaisten jälkikasvun lukemisessa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Online Educa Berlin -konferenssin aikana saksalaisopiskelijat osoittivat mieltään kaduilla. Pohjoismaiden yhteisen suurlähetystön nurmikolla yöpyi kahtena yönä joukko nuoria, jotka anoivat julisteteksteissään koulutusturvapaikkaa Suomesta. Nuoria huolestuttaa saksalaisen korkeakoulutuksen huono laatu, täydet oppilaitokset, kaavaillut säästötoimet ja mahdolliset lukukausimaksut. Esityksen mukaan opiskelijoilta perittäisiin jatkossa 500 euron lukukausimaksu, mihin monen köyhän perheen lapset eivät usko venyvänsä. Jos lukukausimaksu toteutuu, maksu määräytyy luennoille osallistumisen mukaan ja siten opiskelu pitää suunnitella mahdollisimman tehokkaaksi, eikä laajaa sivistystä välttämättä saavuteta.


Interview mit Martin Franz (auf Deutsch)


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: