Mediadiplomi kasvattaa itsesensuuriin

Copyright: Mervi Sensio

Kasvata tässä sitten lapset turvallisesti aikuisiksi, kun sähköpostia terrorisoivat salakavalat pornoheebot ja telkkarin jäätelömainoksessa imeskellään tuuttia liki alastomat tissit hytkyen. Onko vanhemmille annettu mahdoton tehtävä? Mediakasvatus on kaiken aa ja oo, toitottaa koulumaailman väki. Nuoriso on saatava ymmärtämään, että mediasta tulviva tavara voi olla suurin piirtein mitä tahansa. Sieltä on suodatettava vain itselle sopivat ja tärkeät asiat, loput voi jättää arvoon olemattomaan. Opetusviranomaiset uskovat myös, että osallistumalla itse median tekemiseen nuoriso oppii kriittiseksi median kuluttajaksi.

Mediakasvatus on lapsen ja nuoren tukemista median pyörteissä. Opetusneuvos Ritva Falck opetushallituksesta toteaa, että lasta ja nuorta yritetään mediakasvatuksen kautta auttaa selviytymään turvallisesti mediamaailmassa. Siis tässä maailmassa, jossa elämme. Kaikki aikalaisemme ovat joka tapauksessa jossain yhteydessä mediaan, yleensä jo maailmanlaajuiseen, ja nuorempi sukupolvi yhä enemmän. Laajasti ajateltuna mediakasvatus ei kietoudu minkään välineen ympärille, vaan se kattaa kaiken viestinnän. Tavoitteena on löytää jokaiselle natiaiselle ja suuremmallekin ihmisenalulle valmiudet kohdata ja ymmärtää kriittisesti erilaisia medioita ja sisältöjä. Vaan kenelle vastuullinen tehtävä kuuluu? Ritva Falck sanoo, että kaikille aikuisille, yhteisvastuullisesti. Erityisesti vanhemmat ja opettajat ovat taakan kantajina tärkeimmässä asemassa. Mediaan sisältöä tekeville Falck ei suurta luottamusta anna kasvattajina, sillä kaupalliset voimat peittävät usein alleen eettiset arvot. Ennakkosensuuria Falck ei kuitenkaan kannata.


Mediakasvatusta?


Mediakasvatukseen kuuluu opetusviranomaisten mielestä myös oma tuottaminen. Kun lapsi ja nuori saa tehdä itse sisältöä mediaan, hän ymmärtää paremmin, miten sisältöön voi vaikuttaa ja miten sitä syntyy. Käytännön koulutyössä tämä tarkoittaa tällä hetkellä kokeiluja, lyhyitä kursseja ja oppilaiden omia sisältöprojekteja. Monet oppilaitokset ovat viime vuosien mediatrendihuumassa lähteneet panostamaan tekemiseen tarjoamalla aiheeseen liittyvää opetusta yhä enemmän. Miten nuori pystyy suhtautumaan kriittisesti mediaan, jossa on sekä omaa että toisen tekemää?


Sensurointi ei ainakaan auta
Miten mediakasvatus näkyy opetussuunnitelmissa?
Opiskelevatko opettajat mediakasvatusta?


Ritva Falck. Copyright: Mervi Sensio

Lukioissa mediakasvatus näkyy esimerkiksi median lukiodiplomin muodossa. Sen suorittaminen on muutaman vuoden pituinen projekti, jonka aikana opiskelija käy kursseja, tekee omia tuotoksia, vastaanottaa mediasisältöjä ja kirjoittaa mediapäiväkirjaa. Viimeisenä puristuksena lukiolainen kokoaa oman sisällön, joka voi olla esimerkiksi lehtiartikkeli, radio- tai video-ohjelma. Median lukiodiplomilla voi saada lisäpisteitä alaa arvostavissa jatko-opiskelupaikoissa tai työelämässä. Diplomin käyttöönotto on vasta alkumetreillä ja lopullinen vakiintunut diplomin saamiseen vaadittava sisältö on vielä asiaa valmistelevien käsissä. Joissakin lukioissa mediadiplomia on jo kokeiltu.


Mitä mediadiplomiin sisältyy?
Hyötyjä opiskelijalle?


Millaisia vaaroja nuori voi kohdata, jollei mediakasvatusta sitten mistään saa? Falckin mukaan pahimmillaan nuori syrjäytyy ja urautuu pienelle elämänalueelle. Oikean ja väärän erottaminen on vaikeaa. Elämän arvot keikahtavat päälaelleen ja media nielaisee mukaansa. Missä on todellisuus?

Nettiradio Mikaelin arkistosta: