Median lukiodiplomi opettaa viisaaksi median kuluttajaksi

Heljä Haapamäki-Niemi. Copyright: Mervi Sensio

Mikkelin Yhteiskoulun lukio lähti opetushallituksen kutsumana mukaan kehittelemään median lukiodiplomia, jonka voi tällä hetkellä voi suorittaa Suomessa parissakymmenessä lukiossa. Äidinkielen opettaja Heljä Haapamäki-Niemi iloitsee tästä uudesta mahdollisuudesta, sillä näin nuoret saadaan yhä tietoisemmiksi median kuluttajiksi. Hänen mielestään mediakasvatusta pitää saada yhä enemmän myös peruskouluihin ja jo esikoululaisille, sillä median osuus nuorten elämässä on valtava.

Mikkelin Yhteiskoulun lukiossa on panostettu mediakasvatukseen jo usean vuoden ajan. Pinkein potku lukion mediakasvatuksessa oli lukuvuonna 1998 - 1999 alkanut lehtimiesprojekti, jonka myötä opiskelijat ovat osallistuneet säännöllisesti muun muassa Länsi-Savon nuorten sivujen toimittamiseen ja Helsingin Sanomien Päivä lehtimiehenä -kilpailuun. Median lukiodiplomin myötä opiskelijoille tarjotaan taas uudenlaista mahdollisuutta päästä mediaan käsiksi. Heljä Haapamäki-Niemen oma motivaatio mediakurssien vetäjänä on saada äidinkielen opetukseen sisältöjä, jotka innostavat nuoria ja ovat heidän kokemusmaailmassa tärkeitä.


Millainen lähtötaitotaso opiskelijoilla on?


Median lukiodiplomin pakollisia osasuorituksia ovat mediakurssi, mediaomaelämänkerta, oppimispäiväkirja sekä päättötyö. Peruskurssilla käydään läpi perusasioita ja kartoitetaan median alueet, joista opiskelija valitsee omansa. Peruskurssin lisäksi valinnaisina ovat tarjolla muun muassa Lehtityö-, Puheilmaisu-, Kamera-, Maailmantilanne tänään -, Kotisivu-, Kuvankäsittely- ja julkaisukurssit. Haapamäki-Niemen mukaan lukiodiplomin suorittaminen on vaativa tehtävä. Päättötyössä opiskelijalta vaaditaan kykyä suunnitella ja tuottaa sisältöä tiiviissä paketissa, mikä vaatii huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Haapamäki-Niemi kuitenkin uskoo, että työtä arvostetaan oppilaitoksissa ja työpaikoilla niin, että uurastus kannattaa, jos alalle aikoo suuntautua. Käytännössä median lukiodiplomin suorittamiseen orientoidutaan ensimmäisenä lukiovuonna ja diplomiopinnot opiskellaan muiden lukio-opintojen lomassa. Itse päättötyön opiskelija tekee itsenäisesti.


Kursseja on useita
Etiikkaa opetukseen
Omaelämänkerta mediassa
Päättötyö on iso osa diplomia


Heljä Haapamäki-Niemen mielestä nuoret eivät leiju sinisilmäisinä mediamaailmassa, vaan he ovat varsin kriittisiä median kuluttajia ja tietoisia siellä piilevistä asioista. Mediakriittistä otetta kaivataan myös päättötyöhön. Arvioinnissa katsotaan myös, hallitseeko diplomin suorittaja monipuolisen otteen mediasta, mikä sisältää niin tekniikkaa, viestien tulkinnan taitoja ja median toimintaympäristön hahmottamista.


Miten diplomityö arvioidaan?
Millaisia puutteita diplomissa on ilmennyt?


Tällä hetkellä Yhteiskoulun lukion opiskelijoista median lukiodiplomin imussa on mukana yhdeksän kakkosluokkalaista ja parikymmentä ykkösluokkalaista. Nyt ylioppilaaksi kirjoittaneista nuorista diplomia tavoitteli muutama, mutta työ jäi kesken muiden kiireiden takia. Haapamäki-Niemi ei usko, että median lukiodiplomista syntyykään massaliikettä tässä lukiossa, mutta tarjolla oleva mahdollisuus suuntautua mediaan lukio-opintojen ohella on hänen mielestään loistava. Vapaaehtoisia opintoja pitää Haapamäki-Niemen mielestä valita oman kiinnostuksen mukaan. Hän kuitenkin suosittelee median kursseja myös tekniikasta kiinnostuneille, sillä on olennaista, että tekniikan taitaja ymmärtää myös sisällöstä jotain. Ihannetilanne on, että konenikkarit pystyisivät käyttämään taitojaan johonkin järkevään ja ehkä vielä eri tavalla, kuin jotain äidinkielen ainetta, jota väännetään kiukkuisesti lähinnä opettajaa varten.


Lukiosta mediaan


Haapamäki-Niemi toivoo, että mediakasvatus soluttautuisi koulukaareen aina esikoulusta lähtien. Uusissa opetussuunnitelmissa media saakin jo sijaa ja kulkee läpäisevänä aihealueena kaikissa oppiaineissa. Tiedossa on siis yhä fiksumpia median kuluttajia, jotka näyttävät löperölööpeille pitkää nenää.

Karita Ikonen. Copyright: Mervi Sensio
Mediakasvatusta tarvitaan jo ennen lukioikää
Uudessa opetussuunnitelmassa sitä jo on


Yhteiskoulun lukion toisen luokan opiskelija Karita Ikonen on valinnut useita media-aiheisia kursseja ja lähtee nyt suorittamaan median lukiodiplomia. Hän on suuntautunut kuvaan, mutta ei vielä tiedä, tekeekö isona mediaa tekniikan vai sisällön kautta.


Karita Ikonen


Noora Mäkitalo, Krista Väisänen ja Esa Ihalainen. Copyright: Mervi Sensio

Lukion ensimmäisen luokan opiskelijat Krista Väisänen, Noora Mäkitalo ja Esa Ihalainen eivät ole varmoja, onko lukion mediadiplomista tulevaisuudessa hyötyä, eivätkä nähtävästi lähde diplomia suorittamaan. He ovat kuitenkin poimineet kurssitarjottimelta itselleen mediaan liittyviä kursseja ja pitävät niitä tärkeinä kaikille median kuluttajille.


Krista Väisänen
Noora Mäkitalo
Esa Ihalainen


Takaisin