Sata vuotta metsäopetusta Nikkarilassa

Copyright: Matti Markkanen

Historian tuntemus on aina portti tulevaisuuteen. Näin miettii Nikkarilan metsäopetuksen satavuotishistoriikin kirjoittanut FM, metsätalousinsinööri Ossi Nummela. Pieksämäkeläisen oppilaitoksen tie metsänvartijoiden kouluttajasta kansainvälistyneeksi metsätalousinsinöörien oppilaitokseksi kertoo samalla itsenäisen Suomen teollistumisesta ja historian kipupisteistä.

Nikkarila on nimenä tuttu jo 1500-luvulta Kustaa Vaasan veroluetteloista, jolloin sitä käytettiin osatilan nimenä. Kun metsäopetus sata vuotta sitten alkoi saada hahmoaan kolme kilometrin päässä Pieksämäen asemalta, paikalla oli entinen sotilasvirkatalo eli Puustelli ja ympärillä metsäpalojen kärventämää metsää. Maa siistittiin metsäkoulun arvolle sopivaksi, ja Suomen keisarillinen senaatti antoi 1904 loppuvuonna määräyksen koulun perustamisesta.

Aloitusvuosi 1905 oli kiireinen, kun rakennukset piti saada pykättyä valmiiksi, ja oppilaat seulottua kirjavien ja osin epämääräisten hakemusten pohjalta "ilman työkokeita ja sielutieteellisiä tutkintoja". Opetus alkoi 13.11.1905, kun osa rakennuksista oli saatu välttävään kuntoon. Opettajat suomensivat usein saksankielisistä kirjoista tärkeitä kohtia, jotka oppilaat kirjoittivat muistiin. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan olleet paikalla, sillä Venäjän sisäpoliittinen tilanne oli kiristynyt ja maassa oli lokakuussa puhjennut yleislakko.

Itsekin Nikkarilasta insinööriksi valmistunut Ossi Nummela kuvaa Nikkarilan taipaletta liki 300-sivuisessa historiikissa. Nettivideolla hän kertoo oppilaitoksen roolin muuttumisesta, sotien vaikutuksesta Nikkarilaan ja tulevaisuuden visioista.

Ossi Nummela. Copyright: Matti Markkanen

Ossi Nummelan haastattelu.


56k modeemi/ISDN (160x120, 50 Kbps)
ADSL (320x240, 225 Kbps)


Nettivideo kestää noin 13 minuuttia. Katsominen vaatii RealPlayer-ohjelman (versio 8) ja vähintään ISDN-liittymä on suositeltava. Videon kuvasivat Matti Markkanen ja Päivi Kapiainen-Heiskane ja sen editoi Matti Markkanen.

Nikkarila koulutti alkuvuosikymmenet metsänvartijoita valtiolle puistonhoitajan tehtäviin. 1920-luvulla metsätöitä tehtiin paljon käsin ja siksi ryhdyttiin kouluttamaan työnjohtotehtäviin metsätyönjohtajia. Sodan jälkeen 1947 alkoi metsäteknikkokoulutus, joka kesti 80-luvulle ennen kuin muuttui metsätalousinsinöörin koulutukseksi. Tehtävä virkamiesten kouluttajana on väistynyt valtion työpaikkarakenteen muutoksen myötä. Nykyään yhä useampi valmistuva insinööri suuntaa yrittäjäksi.

Copyright: Matti Markkanen

Viime vuosikymmenet ovat tuoneet luokkiin tietotekniikan ja oppilaitoksen pihaan järeät metsäkoneet. Oppilaitos on myös kansainvälistynyt vauhdilla, ja harjoittelijoita on vaihdettu muun muassa eteläamerikkalaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa. Naiset ilmestyivät Nikkarilaan 1970-luvun alussa. Maan ensimmäisenä metsäteknikkona valmistui 1972 Anita Törn. Nykyään insinööriopiskelijoista kolmannes tai jopa puolet on naisia. Nikkarilasta on valmistunut kaikkiaan 1600 insinööriä. 1963 alkaen Nikkarilassa on toiminut myös metsätyökoulu, josta valmistuu käytännön alan töihin metsureita.

Nikkarilan historiassa riittäisi muillekin historoitsijoille tutkittavaa. Ossi Nummela kertoo, että mielenkiintoinen tutkimuksen aihe olisivat vuoden 1918 tapahtumat, jolloin Nikkarilan alueella oli jopa 200 punavangin leiri. Sitkeiden paikallisten huhujen mukaan Nikkarilan metsiin olisi teloitettu kymmeniä punavankeja. Valtioneuvoston sotasurmaprojekti vahvisti kuitenkin varmaksi vain kaksi teloitusta.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: