Käännösstudio vie noviisikääntäjän tietotekniikan ihmemaahan

Heikki Särkkä. Copyright: Minna Surakka

Humanistikaan ei ole enää aikoihin ollut turvassa tietotekniikalta. Esimerkiksi kääntäjä tarvitsee vähintään näppituntumaa erilaisiin elektronisiin apuvälineisiin: käännösmuistit, termipankit ja korpukset, toimisto-ohjelmat ja Internet saisivat mieluusti olla tuttua kauraa jo työelämään siirryttäessä. Kansainvälisen viestinnän laitoksen opiskelijat Savonlinnassa ovat runsaan vuoden ajan saaneet perehtyä näiden ohjelmien saloihin uudessa käännösstudiossa.

Kansainvälisen viestinnän laitoksen hanke "Käännösstudio kieli- ja käännösteknologian opetukseen" on juuri päättynyt. Tämän hankkeen hedelmä, käännöspajaksi ristitty moderni tietokoneluokka, on saanut laitoksella hyvän vastaanoton. Käännöspaja soveltuu erinomaisesti ryhmätyöskentelyyn, sillä sen työasemat on sijoitettu hevosenkengän muotoon ja koneiden näytöt on laskettu hieman pöytätasoa matalammalle. Tavallisimpien tekstinkäsittelyohjelmien ja Internet-selainten lisäksi koneille on asennettu erilaisia nykykääntäjän tietoteknisiä apuvälineitä ja aineistoja. Opiskelijoita kannustetaan harjoittelemaan niiden käyttöä myös oppituntien jälkeenkin.

Opiskelijat käyttävätkin käännöspajaa ahkerasti myös omalla ajallaan, kertoo lehtori Heikki Särkkä. "Joka kerta kun minulla on ollut käännöspajassa tunti, vähintään viisi opiskelijaa jää sinne tekemään tunnin jälkeen omia töitään." Särkkä itse on pitänyt pajassa pääasiassa kaupan erikoisalan kääntämiskursseja.

Pajassa on neljätoista työasemaa ja ns. opetusverkko. Verkon avulla opettaja voi "kaapata" opiskelijan koneen hallintaansa ja näyttää tämän työn koko luokalle. Tämä tapahtuu heijastamalla näyttö projektorilla valkokankaalle tai kaappaamalla loputkin koneet hallintaan ja siirtämällä sama näkymä jokaiselle näytölle. Näin tekstejä on helpompi työstää ja arvioida isossakin ryhmässä.


Kuinka käännöspajatyöskentely eroaa tavallisesta luokkatilanteesta, Heikki Särkkä?


Tietojen haku helpottuu huomattavasti

Savonlinnan käännösstudio. Copyright: Minna Surakka

Lehtori Timo Priiki opettaa käännöspajassa teknistä kääntämistä venäjän opiskelijoille. Yksi pajan kiistattomista eduista on hänen mielestään tiedonhaun helppous. Esimerkiksi tekniikan käännöksissä sanakirjoista ei välttämättä ole kovin paljon hyötyä: on vaikea valita, käyttääkö sanaa "ilmaaminen" vai "ilmastaminen", jollei tiedä molempien käyttöyhteyttä. Usein sanakirjaa hyödyllisempi apuväline onkin toinen samaa aihepiiriä käsittelevä teksti. Siitä saa käyttöyhteyden lisäksi myös muun muassa kieliopillista tietoa sekä tietoa sanoista, jotka esiintyvät usein yhdessä käännettävän sanan kanssa. Käännöspajassa näiden ns. rinnakkaistekstien etsiminen ja käsittely käy kätevämmin kuin tavallisessa luokkahuoneessa. Löydetty tieto on helppo jakaa toisten saman tekstin parissa työskentelevien kanssa, Priiki kertoo.

Opiskelijat saavat käännöstekstit aina etukäteen luettavikseen. Ensimmäisellä tunnilla teksti käydään yhdessä läpi ja sen sisältö selvitetään. Tämän jälkeen ryhmä alkaa etsiä rinnakkaistekstejä Internetistä. Varsinaisen käännöstekstin kirjoittaminen jää useimmiten opiskelijoiden kotityöksi. He palauttavat valmiit käännöksensä Priikille ja saavat ne seuraavan tunnin alussa takaisin tarkastettuina. Siis: tarkastettuina, ei korjattuina. - Mahdollisten virheiden oikominen ja tekstin viimeistely on opiskelijoiden työtä, Priiki korostaa.

Käännöspaja helpottaa ja tehostaa myös käännösten korjausvaihetta: opettaja voi heijastaa opiskelijoiden tekstejä valkokankaalle, jolloin kömpelöä ääneenlukemisvaihetta ei tarvita ja tekstiä voi kommentoida kokonaisuutena. Erilaisten käännösvaihtoehtojen käsittely käykin pajassa huomattavasti jouhevammin kuin tavallisessa luokkahuoneessa, Priiki sanoo. Myös tekstien korjaaminen onnistuu jo käännösten palautustunnilla, eikä tämä tärkeä työvaihe jää opiskelijan oman viitseliäisyyden varaan.

Yleensä käännöspajassa pidetään vain kaksoistunteja, sillä studiotilalla riittää kysyntää. Priiki haaveileekin pitkistä, vähintään neljän tunnin istunnoista, jolloin käännöksen voisi työstää rauhassa valmiiksi yhdellä kertaa.


Muun muassa venäjän kielen kääntäjäksi opiskeleva Natalia Elo on yksi käännösstudion käyttäjistä.
Kuinka paja taipuu venäjänkielisiin kirjaimiin ja teksteihin?


Pekka Kujamäki. Copyright: Minna Surakka

Tietotekniikkaa kääntäjille

Euroopan aluekehitysrahaston ja opetusministeriön rahoittama käännösstudiohanke saa jatkoa ensi syksynä. Tuolloin Kansainvälisen viestinnän laitos tarjoaa uutena sivuainevaihtoehtona kääntäjän tietotekniikka -nimistä opintokokonaisuutta. Aineesta voi suorittaa perus- ja aineopinnot, ja se antaa kääntäjäopiskelijalle käytännön työelämässä tarvittavat tietotekniset taidot.

"Uusi opintokokonaisuus sisältää sellaisia aineita ja opintokokonaisuuksia, joiden avulla kääntäjä pystyy toimimaan uusissa tehtävissä, kuten lokalisoinnissa. Hän oppii myös käyttämään hyödyksi käännöstyöhön luotuja tietoteknisiä apuvälineitä", kertoo Kansainvälisen viestinnän laitoksen varajohtaja, yliassistentti Pekka Kujamäki.

Koulutus ei vaadi tulevilta kääntäjäopiskelijoilta insinöörin taipumuksia, vaan se suunnataan nimenomaan humanisteille.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: