Myös seinät opettavat

Timo Priiki. Copyright: Sini Hukka

Timo Priiki tietää miten vaikeaa tulkkauksen ja kääntämisen opettaminen on. Neuvostoliiton aikana opetus oli helpompaa, sillä tiedettiin tarkkaan minkälaisiin töihin tulkit ja kääntäjät suuntautuvat. Nykyään kielitaito-opetuksesta on jouduttu määrärahojen puutteessa tinkimään ja opetus on vaikeutunut, koska tulkkausharjoituksiin ei päästä ennen kuin opiskelijoilla on riittävän vankka kielitaito.

Syksyllä 2002 eläkkeelle jäänyt Timo Priiki toimi Savonlinnan Kansainvälisen viestinnän laitoksella kymmeniä vuosia opettajana. Hän on nähnyt monet tutkintorakenteen muutokset ja Neuvostoliiton vaikutuksen opetukseen. Neuvostoliiton aikana laitoksella työskenteli useita neuvostolehtoreita, joiden tuloon eivät laitos tai opettajat voineet vaikuttaa, vaan vasta asemalla selvisi kuka olikaan kollega sillä kertaa. Tulkin ammattikuva oli Neuvostoliiton aikaan tarkkaan määritelty ja siksi opettamisessa voitiin keskittyä opiskelemaan niitä asioita, joita kääntäjän tai tulkin tiedettiin tarvitsevan. Nykyään tulkin toimenkuva on niin laaja, ettei voida keskittyä mihinkään yksittäiseen aiheeseen syvällisesti, vaan useampia aiheita käsitellään pintapuolisesti.


Opettajavaihto edisti opetusta


Tutkintorakenteen muutos vaikutti kielitaito-opetuksen määrään

Nykyisen filosofian maisterin tutkinnon alkuaikoinakin korostettiin opetuksessa erityisesti kielitaito-opetusta. Nykyään määrärahat ovat supistuneet niin paljon, että laajoihin kielitaito-opetuksiin ei ole ollut resursseja. Priikin mielestä kehitys on mennyt huonompaan suuntaan, koska kääntämistä ja tulkkausta ei pysty harjoittelemaan ennen kuin kielitaito on tarpeeksi vahva.


Tutkintorakenteen muuttuminen vaikutti opettajien työhön


Priikin mielestä kääntämisen opetus pitäisi järjestää mestari-kisälli -periaatteella, jolloin opiskelija tekee käännöksiä, opettaja auttaa tarvittaessa ja antaa työstä palautteen. Tulkkauksen opettajiksi Priiki haaveilee työelämässä toimivia ammattitulkkeja, jotka osaisivat ottaa esimerkkitilanteita elävästä elämästä.

Ammattilaiselle löytyy työtä matkatoimistosta tehtaaseen

Työharjoitteluista ja kesätöiden saannista Priiki on sitä mieltä, että teollisuudesta ja matkailusta saattaisi löytyä töitä, joissa pääsisi käyttämään venäjän kielen taitoa. Toisaalta yritykset eivät mielellään palkkaa opiskelijoita, joiden kielitaito ei vielä ole kovin vankka. Priikin käsityksen mukaan valmistuneet ovat työllistyneet melko hyvin. Tulkiksi tai kääntäjäksi valmistuminen ei ole sulkenut mitään ovia, vaan kaikki on paljon enemmän kiinni henkilökohtaisista ominaisuuksista.

Työharjoittelusta on laitoksella keskusteltu, ja se olisi Priikin mielestä erittäin hyödyllistä. Venäjän kielen opiskelijoiden ongelmana on kielitaidon riittämättömyys, eikä opiskelijasta ole työnantajalle juurikaan hyötyä parina ensimmäisenä kuukautena. Koulutuksen loppuvaiheessa työharjoittelusta olisi hyötyä sekä opiskelijalle että työnantajalle.


Työnsaanti on henkilökohtaisista ominaisuuksista kiinni


Vaihto ja venäläiset lauluillat tutustuttavat opiskelijat kulttuuriin

Timo Priiki. Copyright: Maria Ahtinen

Venäjän opintoihin on kuulunut usean vuoden ajan, erityisesti naistenpäivänä, erilaisten lauluiltojen järjestäminen. Priiki kertoo, että ennen näihin lauluiltoihin valmistauduttiin hyvin perusteellisesti. Opettajat esittivät opiskelijoiden kanssa erilaisia ohjelmanumeroita ja tietenkin myös laulettiin. Tällaiset illat ovat Priikin mielestä hyvin tärkeitä, koska niissä pystyy tutustumaan venäläiseen kulttuuriin ja tapoihin.

Venäjän kielten laitoksilla on ollut muutaman vuoden ajan opetusohjelmassa kolmen kuukauden vaihto Venäjälle. Timo Priikin mielestä tämä vaihto on välttämätön, jotta opiskelijat oppisivat ymmärtämään vieraan maan kulttuuria ja kieltä paremmin. Pelkkä oleskelu maassa ja ympärilleen katseleminenkin Priikin mielestä opettaa, sillä aivan kuten Venäjällä sanotaan: myös seinät opettavat. Kotimaassa näitä taitoja ja tietoja ei voi korvata kielioppiharjoittelulla tai tekstien lukemisella.


Kuinka Priiki päätyi opettamaan venäjän kieltä yliopistossa?


Silloiseen Savonlinnan kieli-instituuttiin Priiki pääsi ainoaksi venäjän opettajaksi vuonna 1976 suoritettuaan venäjän kielen loppututkinnon Helsingin yliopistossa. Myöhemmin opettajamäärät kasvoivat. Ensin hän sai työparikseen neuvostoliittolaisen Tamara Tšernišovan ja lopulta laitoksella toimi useita venäläisiä ja suomalaisia lehtoreita, professoreita ja apulaisprofessoreita. 1980-luvulla Priiki toimi myös laitoksen johtajana, mutta tällöin laitoksen johtajalla ei ollut yhtä paljon valtaa kuin nykyään, koska budjetti tehtiin Joensuun yliopistossa ja rahoitus oli tarkoin määrätty.

Savonlinnan Kansainvälisen viestinnän laitos on vaihtanut nimeään monta kertaa, aluksi se oli Savonlinnan kieli-instituutti (1968-1982), sitten sen nimeksi tuli Savonlinnan kääntäjäkoulutuslaitos ja 1992 laitos sai nykyisen nimensä.

Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkki: