Taiteen tuntemusta voi oppia jo pienestä pitäen

"Taidekuva voi olla kuin satu tai tarina, joka tarjoaa lapselle mahdollisuuden irtautua tavanomaisuudesta ja kokea elämänläheisiä että kuvitteellisia asioita", toteaa Turun opettajankoulutuslaitoksen kuvataiteen didaktiikan lehtori Pirjo Viitanen. Hän on tutkinut väitöskirjassaan ensiluokkalaista kuvataiteen vastaanottajana.

Hänen mukaansa taiteen tuntemuksen opettamiselle kasvattaja voi valita monenlaisia lähtökohtia ja tavoitteita. Valintojen taustalla vaikuttavat aina käsitykset siitä mikä merkitys taiteella on ihmiselle yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Keskeistä on välittää taiteen tarkastelun avulla lapselle muiden ihmisten, taiteilijoiden, tapaa tarkastella maailmaa sekä tuoda omia kokemuksia ja ajatuksia kuvallisesti esille. Eräs tärkeä tehtävä on kasvattaa lapsista jo varhain taideyleisöä sekä taiteen tekijöitä. Toinen ehkä vielä tärkeämpi tehtävä on korostaa taiteen mahdollisuuksia edistää vastaanottajansa itsetuntemuksen ja minäkuvan rakentumista. Tällöin kuvataidekasvatus painottuu lapsen omiin kokemuksiin, mielikuviin ja ajatuksiin itsestä sekä ympäröivästä maaimasta.

Oikeus visuaaliseen ilmaisuun

Jo pienestä lähtien lapsella tulisi olla oikeus ilmaista itseään visuaalisesti. Samoin hänellä tulisi olla oikeus oppia tulkitsemaan ja tutkimaan kuvakieltä. Professori Elliot Eisnerin mukaan esteettisen, taiteen kautta maailmankuvansa muodostamisen perusteiden tulee olla tarjolla kuvataidekasvatuksen alusta lähtien. Esteettisen tajun kehittyminen on tärkeä osa persoonallisuuden kasvua ja rikkaan mielikuvituksen perusrakennusosa. Esteettinen taju ilmenee kykynä arvioida ja arvottaa tietoisesti ympäristön elementtejä sekä taidekuvia. Se näkyy esimerkiksi kykynä tunnistaa kuvien tyyli- ja laatutekijöita. Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että esteettinen havaintoherkkyys kypsyy hitaasti.Syvälliset esteettiset kokemukset saavutetaan vasta taidekokemuksia välittävän kasvatuksen myötä (Parson 1987).

Tärkeää pienten lasten taiteen tuntemuksen opetuksessa on herättää lasten kiinnostus taiteeseen. Tämä edellyttää, että kuvilla on riittävästi yhtymäkohtia heidän elämäänsä, että he voivat lähestyä niitä assosiaatiokykynsä, mielikuviensa ja omien kuvittelutaitojensa pohjalta. Tutustuminen on hyvä aloittaa tutuista ja konkreettisista asioista. Keskeinen tehtävä on saada lapset tietoiseksi siitä, että taidetta ja sen ymmärtämistä voi oppia ja taiteesta voi nauttia. (Viitanen 1998)

Lastentarhanopettajiksi opiskelevat kuvien äärellä

Joensuun yliopiston, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajien koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat vierailivat Riihisaaren maakuntamuseossa kuvataidelehtorinsa Mari Sarviahon johdolla. Parhaillaan meneillä olevan kuvataidekasvatuksen opintojakson lähtökohtana on kuvan vastaanottaminen ja tulkitseminen. Keskeisenä tavoitteena on löytää peruslähtökohtia sekä -sisältöjä kuinka taidetta, taidekuvaa voi lähestyä pienten lasten kanssa.


Kuvailisitko toimenkuvaasi Riihisaaren maakuntamuseossa?
Mikä on Riihisaaren maakuntamuseon merkitys Savonlinnalle ja sen ihmisille?
Miten lapsille suunnattu Järviseikkailupaja liittyy museokokoelmiin?


Maakuntamuseon "Poika ja maisema" näyttelyyn opiskelijat pääsivät syvemmin sisälle amanuenssin Irmeli Soinisen opastaessa esille asetettujen kuvien historiaan. Taidemuseossa on esillä myös modernimpaa taidetta "Im persona" näyttelyssä. Nykytaide koetaan usein vaikeaksi tulkita, ellei taiteilija ole millään tavoin paljastanut teoksiaa muuten kuin kuvana. Usein onkin tapana kiinnittää huomioita enemmän taidekuvan ominaisuuksiin kuin taiteilijaan kuvan tekijänä. Opiskelijat tapasivat museossa myös paikallisen kuvataiteilijan Raimo Paajasen. Savonlinnan kuvataidelehtori Mari Sarviaho halusi nostaa taiteilijan näkyvämmin esiin. Sarviahon pyynnöstä paikallinen kuvataiteilija Raimo Paajanen, jonka teoksia on esillä "Im persona" näyttelyssä, johdatteli opiskelijoita omien teostensa syvempään analyysiin kertomalla kuviensa lähtökohdista sekä tekotavoista. Raimo Paajanen esitteli lisäksi kahden muun "Im persona" näyttelyyn osallistuneen taitelijan, Kauko Jalasmäen sekä Petri Turusen teoksia.


Kertoisitko tarkemmin mitä saat itsellesi esimerkiksi "Poika ja maisema" -näyttelyssä olevista teoksista?
Miksi "Poika ja maisema" -näyttelyä kannattaa mielestäsi tulla katsomaan?


Pienten lasten kanssa taidekuvaa on hyvä lähestyä toiminnan kautta. Oman työskentelyn avulla kehitetään lasten valmiuksia lähestyä, tutkia ja tulkita taidekuvaa. Kokemuksellinen lähestymistapa jäsentää opittavaa tietoa. Näyttelykierroksen jälkeen lastentarhanopettajiksi opiskelevat pohtivat ja suunnittelivat pienryhmissä toiminnallisia tuokiota lapsille. Suunnittelun lähtökohtana olivat juuri nähdyt ja koetut taidekuvat, kuvan tarkastelun eri tavat, pieni lapsi taidekuvan vastaanottajana sekä opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet. Osa suunnitelmista toteutetaan 22.10.2000 "Lasten museoiltapäivässä" sekä 18.11.2000 Riihisaaren maakuntamuseoon Olavinlinnasta laajentuneissa "Taidetalkoissa", joihin osa opiskelijoista on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi työntekijöiksi. Tämän tyyppisellä yhteistyöllä on kuvataidelehtori Mari Sarviahon ja amanuessi Irmeli Soinisen mukaan tilausta. Yliopiston ja maakuntamuseon välisellä yhteistyöllä lisätään opiskelijoiden tietoisuutta kaupungin kulttuuritarjonnasta, tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus käytännössä perehtyä erilaisiin yhteistyömuotoihin, käytännössä harjoitella opiskelemiaan asioita. Opiskelijat puolestaan voivat oman opettajansa sekä museohenkilökunnan kanssa yhdessä kehittää pienille lapsille suunnattua museotoimintaa sekä auttaa käytännön toteutuksessa.

Taidemuseot ja maakuntamuseot hankkivat, säilyttävät ja pitävät näytteillä todisteita ihmisestä, hänen toiminnastaan, tarpeistaan, tunteistaan, ihanteistaan ja hänen mielikuviaan omasta ympäristöstään. Taidemuseoiden tarkoitus on edistää tutkimusta ja opetusta sekä tuottaa virkistystä ja esteettisiä kokemuksia kävijöilleen. Lähde: "Kulttuuriperinnön kauneus, hyvyys ja totuus", toimittanut Elo, P., Järnefelt, H., Linnanmäki, S. ja Melanko, K., F. G. Lönnberg 2000


Miksi olisi tärkeää, että kasvattajat ja opettajat toisivat lapsia taidemuseoon tai maakuntamuseoon?
Mitä me kasvattajat voisimme tehdä, että saisimme paremmin houkuteltua eri ikäisiä ihmisiä taide- ja maakuntamuseoihin?


Taiteilijoiden työprosesseista Internetissä:

  • Graafikko Kari Piippo 1999

  • Artmatic-projekti

  • Lähteet:

    Pirjo Viitasen väitöskirja "Hyvät, kauniit ja rumat kuvat, ensiluokkalaisen taidekuvareseptio", Turun yliopisto, 1998.

    Haastateltavana oli Savonlinnan maakuntamuseon amanuenssi Irmeli Soininen.

    Tekstit ja kuvat: Mari Sarviaho
    Mari Sarviaho toimii Joensuun yliopistossa, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa kuvataiteen didaktiikan lehtorina.

    © Nettiradio Mikaeli / Mari Sarviaho 2000