Vain teoria pitää kutinsa IT-alan myllerryksissä

Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

IT-ala jos mikä on ollut viime vuosikymmenen myllerryksessä. Alalle koulutetaan nuoria innokkaita tekijöitä enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Kun tiedossa on, että IT-osaaminen vanhenee parissa vuodessa, työtä hakiessa kannattaa lähteä kertomaan omista vahvuuksistaan ja asenteestaan, opastaa monissa IT-alan liemissä marinoitunut mikkeliläinen Teemu Torvelainen, joka on sukkuloinut reilun vuosikymmenen ajan ennakkoluulottomasti tehtävästä ja organisaatiosta toiseen. Käyntikortissa on lukenut milloin projektipäällikkö, opettaja tai toimitusjohtaja. Yhteisenä nimittäjänä erilaisissa tehtävissä on ollut tietojärjestelmiin liittyvä osaaminen.

"Valmistuvan nuoren kannattaa kurkistaa työelämään ennakkoluulottomasti ja tehdä nuorena erilaisia asioita. Pitää myös lähteä maailmalle, kun tilaisuus tulee. Tartu tilaisuuteen ja lähde maailmalle, aina voi tulla takaisin, mutta se kaduttaa, jos ei lähde", Torvelainen kannustaa. Hän tuli IT-alalle mutkan kautta. Lappeenrannassa voimalaitostekniikan diplomi-insinöörin papereita opiskellessa hän teki muutamia päiviä viikossa ohjelmointitöitä ja lähti valmistuttuaan kierrokselle alan yrityksiin. Tutuiksi tulivat Neste, IBM ja Andersen Consulting. Kierros vei aikanaan rapakon taakse ja Minneapoliksesta perheen kanssa takaisin Mikkeliin tietotekniikan opettajaksi 90-luvun alun laman kynnyksellä.


Periaatteessa maailmalla olisi voinut jatkaakin, mutta en ole jossitellut


Kun Teemu Torvelainen haki käytännön kokemusta atk-opettajan työstä 1990-luvun alkuvuosina, tietokoneet ja Internet tulivat vauhdikkaasti osaksi oppilaitosten arkea. Kun päätyö opettajana ei vienyt kaikkia paukkuja, Torvelainen alkoi rakennella omalle oppilaitokselle verkko- ja web-ympäristöjä. Puku päällä.


Tuin opiston laitteistoja ja ohjelmistoja ja tein verkko- ja web-ympärist öjä


Kun sitten Helsingin kauppakorkeakoulu alkoi luoda Mikkeliin kolmivuotisella hankerahalla digitaaliseen mediaan ja informaatiotekniikkaan keskittynyttä MBA-ohjelmaa, taas tarvittiin Torvelaista. Tie vei entisen lukion nurkalle.


Se oli dynaaminen ympäristö ja käytössä oli paljon laiterahoitusta


Teemu Torvelainen. Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hankerahoituksen kuihduttua Teemu Torvelainen vaihtoi MBA:n MAMK:iin. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tarvittiin tietojärjestelmäpäällikköä luomaan verkkostruktuuria hajallaan Mikkelissä ja Etelä-Savossa sijaitsevalle oppilaitokselle. Vuoden jälkeen Torvelainen vaihtoi yritysmaailmaan langattomia järjestelmiä pohdiskelemaan. Hänestä tuli toimitusjohtaja yritykseen, jota ei koskaan perustettu. Kokemuksia kertyi myös hankkeesta, missä kaikki meni pieleen. Sittemmin arvokkaita kokemuksia ja näkökulmia kertyi myös toimitusjohtajana yrityksessä, jonka rahoituspohja kuivui. Mokatkin ovat kokemuksia.


Pari yötä mietin hyppyä takaisin yrityselämään
Sain kokemuksia hankkeesta, jossa kaikki meni pieleen


Perheellisen miehen on yritettävä, joten Teemu Torvelainen myi itsensä seuraavaksi kaupungin elinkeinotoimeen asiantuntijatehtäviin. "Olin kuulemma ainut, joka on heille tullut töihin ilman, että paikka on ollut auki". Yritettävä on, kun työpaikkoja on harvassa.


Myin itseni vuodeksi kaupungin leipiin


Nyt miehen käyntikortissa lukee jälleen projektipäällikkö ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Työpaikka löytyy eteläsavolaisesta informaatio- ja mediateknologian keskus Mikpolista. Työn alla on hoivabisneksen verkkopalvelujen kehittäminen valtakunnallisessa Hope-hankkeessa. Lisäksi Torvelainen sukkuloi opettamassa kolmessa eri pisteessä. Opiskelijat ovat loppuvaiheen insinööriopiskelijoita, kulttuurituottajia tai hoiva-alan opintojaan aloittelevia. Kuten aina, nytkin työtehtävät näyttävät innostavan perusteellisesti. Nykyinen tehtävä on inspiroinut myös tekemään tutkimusta johtamisen, terveydenhuollon ja IT:n rajapinnasta. Kaverit tyytyvät vain kuittaamaan, että "Teemu pystyy uudistumaan".


Ympyrä on sulkeutunut, olen taas MAMK:ssa projekti- ja opetustehtävissä
EU-hanke ei ole tunnesidonnainen asia
Mitä teet mieluiten?


Insinööriopiskelijoilleen Torvelainen muistuttaa mielellään, että nykyajan uraputki harvoin on suoraviivainen tai yhtenäinen. Tärkeintä valmistuvalla opiskelijalla on näinä aikoina asenne, kun osaaminen vanhenee joka tapauksessa eikä selkeitä uraputkia ole tarjolla. Pitää olla innokas ja vakuuttaa työnantaja siitä, että ottaa asioista selvää ja tulee erilaisten ihmisten kanssa toimeen.


Asenteen perusteella olen tehnyt parhaan rekrytointini
Kun pitää tehdä itse jotakin, silloin punnitaan, ketkä pärjäävät


Copyright: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Nippelitieto ja ohjelmointikielet vanhenevat IT-alalla vauhdilla ja atk-alan perustehtäviä ulkoistetaan jopa ulkomaille. Torvelainen muistuttaa, että vankan teoriaosaamisen varassa pääsee pitkälle eikä se tieto vanhene. Tulevaisuuden vahvoiksi osaamisalueiksi hän veikkaa sulautettuja järjestelmiä, joita on myös terveysteknologian puolella sykemittareissa.


Terveysteknologia ja IT yhdessä ovat ala, jossa Suomi voi tehdä uusia Nokioita


Torvelaisen asenteena työelämässä on ollut ja on, että joka päivä pitäisi pystyä hankkimaan uutta tietoa. Hän uskookin, että konsultoiva asiantuntijaote säilyy siihen asti, kun mies työelämässä mukana on. Olipa kulloinenkin nimike työelämässä mikä tahansa.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: