Restonomit tekevät paljon muutakin kuin ruokaa

Campusalueen uusi Talli -ravintola. Copyright: Katriina Partenen

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on opiskellut restonomeja vuodesta 1999, mutta monelle restonominimitys on vieläkin arvoitus. Useat liittävät restonomit ainoastaan ruokaan ja ravitsemispalveluihin, vaikka he toimivat myös matkailu-, puhtaus- ja kuluttajapalvelualoilla. Ravitsemis- ja talousalan koulutusjohtaja Tuija Pesonen kuvaa restonomiopiskelijoita oma-aloitteisiksi, peräänantamattomiksi ja aktiivisiksi. Viime vuosina ala on ollut vahvasti esillä myös mediassa. Pesonen muistuttaakin, että median luoma kuva ei aina vastaa todellisuutta.

Tuija Pesonen on ollut koko työuransa ravitsemis- ja talousalalla, vain tehtävät ovat vuosien varrella vaihtuneet. Ennen opettajanuraa hän toimi liike-elämässä esimiestehtävissä. Paikkakuntien vaihdosten myötä Pesonen kuitenkin hakeutui opetusalalle, jolla hän on viihtynyt jo viitisentoista vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikön koulutusjohtajana. "Tärkeintä on tarjota opiskelijoille hyvä oppimisympäristö sekä hyvät oppimismahdollisuudet valmistua alalla toimiviksi asiantuntijoiksi", Pesonen kuvaa tehtäviään.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa restonomeja opiskelee sekä Mikkelissä että Savonlinnassa: Mikkelissä voi suuntautua ruoka-, kuluttaja- tai puhtauspalveluihin ja Savonlinnassa puolestaan matkailuun. Mikkelissä Ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikkö muutti tänä syksynä tekniikan yksikön viereen kampusalueelle, ja samaan paikkaan siirtyy myös liiketalouden koulutusyksikkö syksyllä 2005. Pesonen uskoo yhteistyöstä olevan hyötyä niin opiskelijoille kuin opettajillekin. "Vielä ei osata edes kuvitella, mitä kaikkea yhteistyö tuo tullessaan."


Miten sinusta tuli ammattikorkeakouluopettaja?


Ravitsemis- ja talousala liittyi ammattikorkeakouluun 1999, mikä toi mukanaan muutoksia myös opetukseen. Ammattikorkeakoulun myötä yleissivistävän teorian osuus on lisääntynyt, mutta ammattiteoria on vähentynyt, jos verrataan opistoasteen koulutukseen. Myös opettajien rooli on muuttunut vuosien aikana. "Opettaja on väistynyt taustalle ja on enemmänkin oppimisen ohjaaja, joka auttaa opiskelijaa huomaamaan, mihin suuntaan itseään kannattaa kehittää", Pesonen kertoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että edelleen opettajan on oltava alansa asiantuntija ja pedagogi pystyäkseen tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvän oppimisympäristön.


Mihin alan ammattikorkeakoulututkintoa tarvitaan?


Ravitsemis- ja talousala mielletään yleisesti naisten alaksi, mikä näkyy myös restonomiopiskelijoiden parissa. Mikkelissä ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikön opiskelijoista vain neljäsosa on miehiä. Tuija Pesonen uskoo miesten vähäisen kiinnostuksen johtuvan asenteista. "Insinöörialat ovat miesten aloja ja hoiva-, puhtaanapito- ja ruoka-alat ovat naisten aloja", Pesonen pohtii. Toisaalta alan työtehtävät vaikuttavat siihen, onko työntekijä mies vai nainen. "Miehet haluavat enemmänkin edetä johtotehtäviin ja naiset jäävät mielellään muihin tehtäviin", Pesonen toteaa.


Miten asenteita voitaisiin muuttaa?


Ravitsemisala on ollut vahvasti esillä mediassa viime vuosina. Media on nostanut kansan suosioon mieskokkeja, jotka rennolla asenteella valmistavat ruokaa televisiossa. Mikä sitten tekee miehistä mediapersoonia? Pesosen mielestä miehet eivät ole sen enempää mediapersoonia kuin naisetkaan, vaan media haluaa enemmän miehiä kuin naisia. "Miehet haluavat esitellä enemmän taitojaan kuin naiset. Meidän pitäisi kannustaa naisia tulemaan enemmän esille", Pesonen arvioi.


Median vaikutus alaan


Niin kuin kaikilla aloilla myös matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla on ennakoitava tulevaisuutta, kehitystä ja muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alat ovat teknistyneet työteknologioiden ja työympäristöjen kehittyessä. Opettajien ja kouluttajien tarvitseekin olla työelämää useita vuosia edellä, jotta he pystyvät tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet työelämään. Tuija Pesonen pitääkin alan muutosten ennakointia yhtenä opettajien tärkeimpänä tehtävänä.


Minkälaisia muutoksia alalla on tapahtunut?
Tulevaisuuden ennakointi


Tuija Pesonen. Copyright: Katriina Partanen

Restonomit valmistuvat hyvin suhdanneherkälle alalle, nousu- ja laskukaudet näkyvät heti alan työtilanteessa. Työpaikkojen määrä heittelee myös lyhyemmällä aikavälillä. "Työllisyys on syksyllä heikompi kuin keväällä eli vuodenajat vaikuttavat, jopa se, että sataako vettä vai paistaako aurinko vaikuttaa työllisyyteen", Pesonen huomauttaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi on matkailumaa, joten täällä tarvitaan ja tullaan aina tarvitsemaan matkailu-, ruoka- ja puhtauspalveluita.

Viime aikoina suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet toimintaansa ulkomaille, mikä on osaltaan vähentänyt työpaikkoja Suomessa. Palvelualoilla tilanne on kuitenkin toinen: ruoka-alan osaajia tarvitaan sekä julkisen sektorin puolella että yksityisissä yrityksissä ja puhtauspalveluiden osaajista on jopa pulaa tällä hetkellä. Pesonen arvioi, että palveluja ei voi kovin kauas ulkoistaa, joten ne on tuotettava jatkossakin Suomessa. Tapahtuuko se suomalaisella vai ulkomaisella työvoimalla jää nähtäväksi.


Millaiselta tulevaisuus näyttää?


Nettiradio Mikaelin arkistosta:

Linkit: