Lapsinäkökulma korostuu koulun kehittämisessä

Copyright: Arja Mesimäki

Peruskoulussa kehitetään jatkuvasti tapoja ottaa erilaiset oppilaat huomioon opetustilanteissa. "Keskeinen lähtökohta on tehdä kouluistamme lasten ja nuorten näköisiä paikkoja, joissa huomioidaan erilaisten oppilaiden tavat oppia ja opiskella", opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos kertoo.

Lindroosin mukaan poikapedagogiikka on vakavasti otettava asia, erityisesti ylemmillä luokilla. Tämän päivän koulu kun palkitsee tyttöä. Pojat oppivat aktiivisten työmenetelmien kautta, tekemällä oppien. Näitä mahdollisuuksia tämän päivän koulu ei anna. Pahimmassa tapauksessa pojille käy niin, että koulumotivaatio häipyy, eikä kouluun enää haluta tulla.


Poikien oppimiseen kiinnitettävä huomiota


Myös opettajan rooli on muuttumassa. Opettajan on oltava tulevaisuudessa yhä enemmän tietoinen ympäröivästä yhteiskunnasta, sen muutoksista ja tarpeista. Kouluihin kaivattaisiin myös parempaa työelämän tuntemusta sekä yhteyksiä koulun seinien ulkopuolelle. Lindroosin mielestä oppilaat ovat monella tavalla koulun kehittämisessä suuri, osin vielä käyttämätön voimavara. Oppilailla on taitoja, joista opettajakin voi ottaa opiksi.


Koulun kehittämisen suurimmat haasteet



Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön tänä syksynä kokeilukunnissa ja koko maassa vuoteen 2006 mennessä. Niissä näkyvät aiempaa tarkemmat tavoitteet, ja joidenkin oppiaineiden sisältöön tulee muutoksia. Äidinkieleen tulee mukaan kirjallisuuden osaaminen, matematiikkaa lisätään ja terveystietoa opetetaan uutena oppiaineena ensimmäiseltä vuosiluokalta lähtien. Yhteiskuntaoppi ja historia tulevat myös vahvemmin esille niin, että tavoitteena on kasvattaa kansalaisaktiivisuutta. Lisäksi määritellään tarkemmin kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Siihen liittyen jaetaan vuoden 2004 alussa koteihin tietoa siitä, miten vanhemmat voivat olla mukana koulun kehittämisessä.


Mitä ei muuteta?
Esiopetus halutaan pitää leikinomaisena
Miten vanhemmat voivat vaikuttaa?


Kirsi Lindroos. Copyright: Arja Mesimäki

Yhtenä tärkeänä tulevaisuuden asiana Lindroos pitää opetuksen arvioinnin onnistumista. "Oppilaita kyllä osataan arvioida, mutta se missä pitäisi saada parannusta aikaiseksi, on opettajien oman toiminnan ja koko kouluyhteisön oman toiminnan arviointityö."


Koulun oma arviointi ontuu


Suuren viraston historian ensimmäiseltä naispääjohtajalta odotetaan uutta johtamistapaa. Lindroosin mukaan se näkyy lapsinäkökulman korostumisena sekä aktiivisena koulujen ja kuntien ihmisten tukemisena uusien opetussuunnitelmien kehittämistyössä.


Oman henkilöstö koulunpenkille


Nettiradio Mikaelin arkistosta: