Asioimistulkkaus on henkinen tennisturnaus

Asioimistulkkauksessa voidaan käyttää videoneuvottelutekniikkaa. Copyright: Jacques Coelho

Asioimistulkki joutuu työssään pompottelemaan kielestä ja kulttuurista toiseen. Työ on tekijälleen palkitsevaa, mutta jatkuva siirtyminen kielestä toiseen tekee siitä myös raskasta.

Tulkki on kulttuurien välisen viestinnän asiantuntija, jonka tehtävänä on puolueettomasti välittää viestiä yli kieli- ja kulttuurirajojen. Asioimistulkkausta ovat muun muassa maahanmuuttajan tai ulkomaalaisen käymät keskustelut esimerkiksi poliisin, lääkärin tai työvoimaviranomaisen kanssa. Suomessa asioimistulkkeina toimivat sekä tulkkikoulutuksen saaneet ammattitulkit että kielitaitoiset maahanmuuttajat. Yleisimpiä tulkattavia kieliä ovat niin sanotut maahanmuuttajakielet, kuten venäjä, somali ja kurdi. Harvinaisempienkin kielten tulkkien tarve kasvaa jatkuvasti.

Tulkkaus tapahtuu yleensä lähitulkkauksena tai puhelimen välityksellä. Puhelintulkkauksen etuna on, että tulkin ja tulkattavien ei tarvitse olla samassa tilassa ja tulkki saadaan avuksi nopeasti pitkänkin matkan takaa. Toisaalta näköyhteyden puuttuminen vaikeuttaa tilanteen hahmottamista ja samalla tulkin työtä. Videoneuvottelutekniikka helpottaisi edellä mainittuja ongelmia, mutta sen käyttö on toistaiseksi harvinaista. Tämä johtuu siitä, että tarvittavia laitteita on käytössä hyvin vähän. Lisäksi videoneuvotteluyhteyksien tasossa on vielä paljon parantamisen varaa.


Suomessa asioimistulkkaus on varsin nuori ala
Mitkä ovat yleisimmät asioimistulkkauskielet?


Marja Jänis on yksi Suomen asioimistulkkitutkintolautakunnan jäsen. Copyright: Soile Mäkelä

Näyttökokeella asioimistulkiksi

Asioimistulkkaukseen Suomessa on perehtynyt kokenut tulkki ja tutkija Marja Jänis, joka työskentelee Joensuun yliopiston Savonlinnan Kansainvälisen viestinnän laitoksessa venäjän kielen yliassistenttina. Jäniksen mukaan asioimistulkkauksen tarve Suomessa alkoi kasvaa 1990-luvun alussa, ja tuolloin aloitettiin myös asioimistulkkien kouluttaminen. Asioimistulkin pätevyyden voi saada suorittamalla näyttökokeen, joita järjestetään tulkkikurssien yhteydessä eri puolilla Suomea. Tutkinnon tavoitteena on antaa asioimistulkille riittävä pätevyys toimia alalla sekä yhtenäistää ammatissa toimivien tulkkien tasoa. "Koulutuksessa on silti vielä paljon kehitettävää", sanoo Jänis, joka on itsekin Suomen asioimistulkkitutkintolautakunnan jäsen. Asiantuntevien tulkkien palveluita voi ostaa tulkkikeskuksista, joita on Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Vaasassa, Oulussa ja Lahdessa.


Tulkeilta vaaditaan vähintään suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava koulutus
Näyttökokeessa pyritään simuloimaan todellista tulkkaustilannetta


Asioimistulkkaus on eettisesti vaikea kysymys
Monet asioimistulkkaustilanteet ovat henkisesti vaikeita niin asiakkaille kuin tulkillekin. Kaikkien tilannetta voitaisiin parantaa lisäämällä tulkkien koulutusta ja viranomaisten tietämystä tulkin roolista.

Asioimistulkkauksen tutkimuksessa on vielä parantamisen varaa
Toistaiseksi asioimistulkkausta on tutkittu vähän, mikä johtuu osaltaan tutkimuksenteon vaikeudesta. Alan arvostusta voitaisiin kohottaa lisäämällä tutkimusta.

Nettiradio Mikaelin arkistosta: